20.1.2004
RUUMIINAVAUKSET
PALJASTAVAT HOITOVIRHEET

Ruumiinavaukset herättävät monenlaisia tunteita. Niillä on kuitenkin tärkeä merkitys lääketieteen historiassa, sillä ilman niistä saatua tietoa emme osaisi hoitaa sairauksia yhtä tehokkaasti kuin nyt. Kuitenkin niiden määrä on laskenut huolestuttavasti. Suomessa tehdään lääketieteellinen ruumiinavaus vain noin kymmenelle prosentille kuolleista.

- Asiaa on pohdittu kansainvälisestikin. Siihen ovat vaikuttaneet varmasti nykyaikaiset diagnostiikan keinot. Luotetaan tekniikkaan, joka on käytössä sairaaloissa, kuvantamismenetelmiin sekä uusiin tutkimusmenetelmiin. Mistä tahansa kehon osasta voidaan periaatteessa ottaa pala mikroskooppiseen tutkimukseen, patologi Veli-Pekka Lehto Helsingin yliopiston patologian laitokselta toteaa.

Lääketieteellisiä ruumiinavauksia tehdään pääasiassa kuolemansyyn selvittämiseksi ja nykyinen tautiluokittelu perustuukin suoraan ruumiinavauksista kerättyihin tietoihin.

- Kuolemansyynselvitys on viimeinen piste hoitoketjussa. Koska avaukset tarjoavat tärkeää tietoa, ovat ne merkittävä terveystoiminnan laadunmittari. Ne ovat myös tärkeä osa lääketieteen opiskelijoiden opetusta ja erikoislääkäreiden koulutusta. Ne tuottavat uutta tietoa kuolemansyistä joilla tehdään terveyspoliittisia rahoituspäätöksiä, Lehto jatkaa.
Maailmanlaajuisesti ruumiinavaukset ovat tuottaneet tietoa, jonka avulla on päästy uusien sairauksien jäljille. Kuten esimerkiksi vanhuuden dementian uudet muodot. Niiden löytymiseen olisi kulunut huomattavasti paljon aikaa ilman ruumiinavauksia. Samoin niiden avulla on löydetty uudet infektiotaudit aidsista lähtien.

HOITOJEN TEHO PALJASTUU

Vaikka lääketiede on kehittynyt aimo harppauksin, tehdään edelleen vääriä diagnooseja ja sairauksia jää kokonaan hoitamatta potilaan elinaikana. Ruumiinavaukset ovat oiva keino huomata käytännön hoitokeinojen vinoumat, samoin kuin eri hoitojen tehokkuus tai tehottomuus. Esimerkkinä Meilahden sairaalan teho-osasto, jossa menehtyneistä avataan peräti 90 prosenttia. Siellä ruumiinavaukset ovat tuottaneet merkittävää tietoa, jota on hyödynnetty käytännön hoitotyössä.

- Virhediagnoosien määrä on ollut erittäin pieni, johtuen meillä vallitsevasta hoitokulttuurista. Teemme kiinteää yhteistyötä jatkuvasti eri alojen erikoislääkäreiden kanssa ja konsultoimme tarvittaessa heitä, anestesiologian erikoislääkäri Tom Silfvast HUS:ista kertoo.
Ruumiinavaukset ovat opettaneet teho-osaston potilaiden hoidosta sen, että vaikka yksi infektio on jo löydetty, ei siihen saa tuudittautua. Taustalla saattaa olla muitakin tulehduksia, joita ei ole osattu etsiä.

LUPA OMAISILTA

Teho-osastolla työskentelevät ovat usein kasvokkain kuoleman kanssa. He ovat vaikean tilanteen edessä ehdottaessaan vainajan omaisille ruumiinavausta. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen määrää poliisi, mutta lääketieteelliseen ruumiinavaukseen tarvitaan omaisten lupa. Sitä voivat pyytää sekä lääkäri että omaiset itse.

- Meidän potilaistamme noin 80 prosenttia menehtyy, koska hoitotoimenpiteet ovat tehottomia. Mutta omaiset ehtivät totuttautua tilanteeseen ja varmasti usein aavistavat itsekin, että tässä saattaa nyt käydä huonosti. Tilanne ei tule heille täysin yllättäen ja siksi ruumiinavauksista kieltäydytään meillä erittäin harvoin, Silfvast sanoo. Hän on myös sitä mieltä, että suhtautuminen ruumiinavaukseen on paljolti kiinni myös siitä, miten asia esitetään.

- Kun selitämme omaisille, että ruumiinavauksella voimme varmistaa hoitotyömme laadun ja että myös he saavat sitä kautta varman tiedon kuolemaan johtaneista syistä, he suhtautuvat asiaan myönteisesti.

TIEDOT TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN

Ruumiinavauksella on myös yhteiskunnallista vaikutusta. Ei ole terveyspolitiikasta päättäjien kannalta sama, luullaanko vai tiedetäänkö oikeasti kuinka suuri prosentti väestöstä sairastaa esimerkiksi Alzheimerin tautia.

- Kun meillä on täsmälliset tiedot kuolinsyistä, kansansairauksista sekä niiden merkityksestä kansantalouteen, niin varoja voidaan kohdistaa paljon tarkemmin oikeaan suuntaan, osastonylilääkäri Perttu J. Lindsberg, HUS:n neurologian klinikalta painottaa.
Ruumiinavaukset kilpailevat vähenevistä resursseista elämänaikaisten hoitojen kanssa. Niistä kertyvää tietoa ei kuitenkaan käytetä täydellä teholla.

- Aika usein ruumiinavaus viivästyy, samoin kuin palaute siitä hoitaneelle lääkärille. Lääkärit ovat oravanpyörässä ja vaihtavat työpistettä tiuhaan ja kun ruumiinavausten tulokset viipyvät tieto jää saamatta. Tässä meillä olisi runsaasti parantamisen varaa, jotta ruumiinavauksen tiedot saataisiin nivottua tiukemmin kuolemaan johtaneeseen hoitotapahtumaan, Lindsberg sanoo.

Ruumiinavaukset paljastavat meille siis myös uusia sairauksia, uutta ja varmaa tietoa lääkkeiden ja muiden hoitojen tehosta tai tehottomuudesta. Ne parantaisivat varmasti useiden elämänlaatua, säästäisivät tulevaisuudessa ihmishenkiä, sekä yhteiskunnan varoja.

Asiantuntija:
VELI-PEKKA LEHTO,
patologian laitos, Helsingin yliopisto

TOM SILFVAST, anestesiologian erikoislääkäri, teho-osasto, HUS

PERTTU J. LINDSBERG, osastonylilääkäri, neurologian klinikka, HUS

Toimittaja: NINA KUJANSIVU