28.9.2004
TUTKIMUS: HUVITUTISTA TERVEYSTUTTI?

Turun yliopistossa tutkitaan, voidaanko uudentyyppisellä tuttimallilla estää hampaiden asentovirheitä ja tutin taskuun annostelluilla puristeilla edistää lapsen terveyttä.

TUTIN KÄYTÖSTÄ HAMPAIDEN ASENTOVIRHEITÄ

Vastasyntyneellä lapsella on luontainen tarve imeskelyyn. Neljä viidesosaa suomalaisista vauvoista käyttää tuttia ja sitä pidetäänkin parempana vaihtoehtona kuin sormien imemistä.Liian pitkään jatkuessaan tutinkäyttökin saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia.

- Silloin kun lapset imevät tuttia hyvin intensiivisesti tai hyvin pitkään, tutti painaa suulakea, tutin paine pyrkii aiheuttamaan etuhampaitten kallistumista eteenpäin ja nämä yhdessä saavat aikaan sen, että purenta ei kehity normaalisti,selittää Turun yliopiston hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori Juha Varrela.

- Tavallisin näistä tutin aiheuttamista purentavirheistä on ristipurenta, jossa ylähammaskaari on kapeampi kuin sen tulisi olla ja alahampaat ikään kuin purevat ristiin ylähammaskaaren ulkopuolelle.

FUNKTIONAALINEN TUTTI?

Purentavirheet ovat yleistyneet viime vuosikymmenien aikana ja nykyään arviolta joka kolmas suomalainen lapsi tarvitsee jonkinlaista hampaiden oikomishoitoa. Tästä aiheutuu melkoiset kustannukset. Tämän vuoksi Turun yliopistossa on vauvoille kehitetty purennan kehityksen kannalta edullinen, leveä ja litteä tutti. Tutin muoto tukee yläleuan normaalia kehitystä ja ehkäisee siten hampaiden asentovirheitä. Pehmeänä se antaa suulaelle työtä samalla tavalla kuin äidin rinta.

- Tämä tuttimalli on muotoiltu siten, että se mahdollisimman vähän häiritsisi suun toimintaa, se sallisi kielen nousta ylös, ja painaisi sivuille eikä niinkään suulakeen ja antaisi sen kasvaa normaalisti, Varrela selittää.

TERVEYTTÄ TASKUTUTIN AVULLA?

Samaisen terveystutin avulla vauvoille voidaan annostella terveyttä edistäviä aineita. Tutkimuksessa tutin taskuun annostellaan probioottia, ksylitolia tai sorbitolia puristeen muodossa. Ravintolisän tarkoituksena on täydentää rintaruokinnan edullisia vaikutuksia lapsen terveyteen. Probiooteilla eli laktobasilleilla ja bifidobakteereilla voidaan vaikuttaa suoliston mikrobikannan muodostumiseen. Tällaisia vaikutuksia voi olla myös ksylitolilla ja sorbitolilla.

- Tämä perustuu tutkimuksiin siitä, että jos lapsille annetaan probiootteja tai bifidogeenisiä bakteereja, niin he saavat pysyvän, edullisen suolistoflooran. Tämä parantaa lapsen vastustuskykyä ja pienentää alttiutta allergioihin. Lisäksi tiedetään, että on edullista antaa pienille lapsille ksylitolia, koska sillä voidaan vaikuttaa ruoansulatuskanavan molempiin päihin edullisesti, kertoo dosentti Eva Söderling Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta.

VAUVAT MUKAAN KSYLITOLITUTKIMUKSEEN

Ksylitolilla on tarkoitus myös ehkäistä kariesbakteerin tarttumista puhkeaviin maitohampaisiin, vaikka vauva saisi bakteerin hoitajaltaan. Tavoitteena on kariesta vähentävä pitkäaikainen vaikutus.

- Meillä on ajatuksena se, että se vaikuttaisi suoraan niin, että nämä kariesbakteerit eivät pääse pesiytymään hampaistoon. Ja lisäksi on olemassa tutkimuksia siitä, että samalla voitaisiin vaikuttaa mahdollisesti myös bakteereihin, jotka aiheuttavat korvatulehduksia. Eli me toivomme lyövämme monta kärpästä yhdellä iskulla, Söderling sanoo.
Annosteltavan ksylitolin määrä on vain milligrammojen luokkaa, joten sen ei pitäisi aiheuttaa vauvoille vatsavaivoja.
Vaikka terveystutin avulla voidaankin antaa pikkuvauvoille ksylitolia, äitien kannattaa edelleen itsekin syödä ksylitolia.

- Jos äiti käyttää ksylitolia, se vaikuttaa edullisesti hänen kariesbakteereihinsa ja ehkäisee kariesbakteeritartuntaa lapselle. Mutta on myös muita tartuntalähteitä ja siksi myös vauvojen kannattaisi käyttää ksylitolia, Söderling sanoo.

TUTKIMUKSELLA EI HALUTA
LISÄTÄ TUTIN KÄYTTÖÄ

Rintaruokinnassa olevien vauvojen kohdalla tutti on ainoa tapa antaa lapselle haluttu ravintolisä. Ravintolisäpuriste sujautetaan tutin seinämässä olevaan taskuun ja se liukenee sieltä pikkuhiljaa kun vauva imee tuttia. Ravintolisä annostellaan tutilla pari kertaa päivässä, joten vähäinenkin tutin imeminen riittää.

Tutkijat korostavat, että imettäminen on ensiarvoisen tärkeää sekä lapsen yleistä vastustuskykyä että hampaiden normaalia kehitystä silmälläpitäen.
Vaikka tutista ollaankin tekemässä näin terveellistä, sen käyttöä ei tutkimuksella pyritä lisäämään.

- Emme kannusta tutin käyttöön, vaan tarkoitus on se, että ne vanhemmat, jotka muutenkin käyttäisivät tuttia mahdollisesti voisivat valita tämmöisen terveellisemmän tuttivaihtoehdon. Samalla jos he haluavat, he voivat tutin avulla antaa ravintolisän, joka ei häiritse imetystä, Söderling kertoo.

300 PERHETTÄ MUKAAN TUTKIMUKSEEN

Tutkimukseen kutsutaan yli kolmesataa perhettä raskauden puolivälin jälkeen. Tutkimukseen osallistuvat vastasyntyneet jaetaan kolmeen ryhmään, jotka kaikki käyttävät uudentyyppistä tuttimallia. Sadalle lapselle annetaan tutin kautta ksylitolia, sadalle ksylitolin ja probiootti-mikrobivalmisteen yhdistelmää sekä sadalle lume-valmisteena sorbitolia. Puristeita annostellaan tuttiin kaksi kertaa vuorokaudessa noin kuukauden iästä alkaen.

Päätutkimus kestää kaksi vuotta ja sen aikana kerätään mikrobinäytteitä. Lisäksi perheitä haastatellaan tutin käytöstä, imetyksestä ja lapsen ravinnosta. Käytännön kokeet tehdään Keski-Suomessa, Korpilahdella ja Muuramessa.
Toiveena on, että terveystutti saataisiin myöhemmin yleiseenkin käyttöön.

- Tutkimuksessa on kolmevaihetta. Ensimmäinen vaihe on tutkia, voiko tuttimalli toimia periaatteessa. Sitten tutkitaan, voiko se toimia käytännössä. Kolmas vaihe on tutkia, voidaanko sitä sitten oikeasti käyttää. Tässä on tavoitteena kehittää luonteva ja käytännöllinen tapa, jota voidaan tosiaan käyttää yleisesti. Emme halua luoda tuttia, joka kyllä toimii, mutta on niin kallis tai hankala, että sitä ei tulla käyttämään, sanoo tutkimuksen johtaja, professori Pentti Alanen Turun yliopistosta.

Asiantuntijat:
JUHA VARRELA,
hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori, Turun yliopisto

EVA SöDERLING,
dosentti, hammaslääketieteen laitos,
Turun yliopisto

PENTTI ALANEN,
hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori, Turun yliopisto

Toimittaja: TIIA VÄRE