|
31.8.2004 MILLOIN ON SYYTÄ HUOLESTUA?
Lapsen ja nuoren pahan olon edessä vanhemmat ja omaiset tuntevat helposti neuvottomuutta ja syyllisyyttäkin. Joskus paha olo menee ohi, joskus sen hallitsemiseksi lapset ja nuoret tarvitsevat omien vanhempien ja läheisten lisäksi myös ammattiauttajien apua. Nykykäsityksen mukaan psyykkisen sairauden puhkeamistakin voidaan tiettyyn pisteeseen saakka ehkäistä. Mistä sitten tietää milloin kotikonstein ei enää pärjätä vaan on syytä lähteä hakemaan apua? - Jos
lapsen käyttäytymisessä tapahtuu joku aika huomattava
laadullinen tai määrällinen muutos verrattain lyhyenä
aikana, niin siihen pitäisi kiinnittää aina huomiota.
Verrattain lyhyt aika tarkoittaa tässä yhteydessä
esimerkiksi sitä, että yhden kouluvuoden aikana koulumenestys
romahtaa kovin paljon. Se on aina semmoinen mihin pitää
kiinnittää huomiota. Toinen hyvä yleinen merkki on,
jos lapsi ei leiki ja iloitse. Silloin se yleensä tarkoittaa
sitä, että jollain tavalla lapsen asiat ovat vähän
huonosti, luettelee professori Jorma Piha Turun yliopistollisen
keskussairaalan lastenpsykiatrian yksiköstä. POJAT JA TYTÖT OIREILEVAT ERI LAILLA Poikien oireilu on tyypillisesti ulospäin suuntautuvaa ja toisia häiritsevää kun taas tytöt oireilevat usein sisäänpäin ja käpertyvät itseensä. Pojille käytöshäiriöt ja tarkkaavaisuuden häiriöt ovat tyypillisiä, tytöille taas tunne-elämän häiriöt sekä syömishäiriöt. Kuitenkin molemmilla sukupuolilla esiintyy kaikkia häiriötyyppejä. Myös ahdistuneisuushäiriöt ja masennus ovat sekä tytöillä että pojilla melko tavallisia.
Häiriöiden yleisyys,vaihdellen eri arvioiden mukaan,on noin 15-25 %. Lapsista ja nuorista 7-8 %:n arvellaan olevan selvästi hoidon tarpeessa. Kansainvälisten havaintojen mukaan lasten psykiatristen potilaiden joukossa tyttöjä on yksi neljäsosa, loput ovat poikia. Nuoruusiän puolessa välissä tilanne muuttuu: poikia ja tyttöjä on yhtä paljon. Myöhemmässä nuoruusiässä enemmistöksi nousevat tytöt. Lapsen ja nuoren pahalle ololle ei aina löydy selvää nimeä, ongelmat ikään kuin kietoutuvat toisiinsa. - Lasten osalta tyypillistä on juuri se, että kehittyminen ja kasvu ovat koko ajan meneillään.Joskus tarkka diagnoosi on vaikeaa tehdä. Tyypillistä lapsille on se, että on useita häiriöitä yhtä aikaa ja niin tämä kuva muodostuu moninaiseksi. Olen korostanut, että on tärkeää että ammattilaiset ymmärtävät lapsen kokonaistilanteen, painottaa Jorma Piha. HAE AJOISSA APUA Jos lapsen tai nuoren tilanne kovasti huolestuttaa vanhempia, omaa mieltä rauhoittaakseen kannattaa lähteä tilannetta selvittämään. Lapset ovat äärimmäisen herkkiä vanhempiensa mielialoille. Jos vanhemmalla vielä itselläänkin on runsaasti huolia ja vaikeuksia, vaistoavat lapsen sen todella herkästi. Heille on tärkeää, että vanhemmat ovat kunnossa. - Lapsi on levoton sen takia, koska näkee että vanhemmalla on paha olo. Tämmöisissä tilanteissa, jos on vielä itselläkin pulmaa, kannattaisi varmasti hakea apua jostakin. Kun vanhemmat voivat hyvin, silloin heillä on paljon paremmat mahdollisuuden auttaa lapsia, kannustaa professori Jorma Piha. Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöissä ennuste on hyvä. Mitä nopeammin lapsi tai nuori pääsee hoitoon, sitä paremmin hän elämässään myöhemmin selviytyy. - Jotkut tutkimukset sanovat, että lapset ovat keskimäärin oireilleet neljä vuotta ennen kuin päästään hoidon alkuun ja se on tietenkin kohtuuttoman pitkä aika, Piha pahoittelee.
Ensimmäinen ja luonteva porras, josta apua voi lähteä hakemaan on terveyskeskus. Sieltä ohjataan tarvittaessa eteenpäin. Myös kasvatus- ja perheneuvolat tarjoavat apuaan. Usein tarvitaan kokonainen hoitoverkko, useiden ammattilaisten samanaikainen panos. OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA Usealla paikkakunnalla toimii Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistys ry, josta neuvoa voi aluksi kysyä. Ne tarjoavat mm. vertaistukea psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten omaisille. Jo tunne siitä, ettei ole yksin usein auttaa, kertoo Lounais-Suomen yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Rintala. - Nämä omaisryhmät ovat vertaistukiryhmiä, joissa kuitenkin on ammatti-ihminen ohjaajana. On hyvin helpottavaa keskustella sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samanlaisia kokemuksia. Voi puhua sellaisista asioista, joita ulkopuolisille joutuisi pitkästi selittämään. Kokemukset ovat yhteisiä, se yhteinen pohja on olemassa ja voi kertoa asiat sellaisina kuin ne ovat tapahtuneet. Ei tarvitse esittää, Rintala rohkaisee. Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistystoiminta käynnistyi aikanaan, kun hoitavalla taholla ei ollut riittävästi tarjota tukea mielenterveyspotilaiden omaisille ja läheisille heidän vaikeassa elämäntilanteessaan. Päivi Rintala kehottaa hakemaan apua ajoissa vaikkapa lähimmästä alayhdistyksestä, joita maassa on kaikkiaan 21. - Ei tarvitse odottaa sitä, että tilanne kehittyy pahaksi tai kovin vaikeaksi vaan kannattaa kysyä neuvoa. Kannattaa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai omaisyhdistykseen tai johonkin muuhun yhdistykseen ja ottaa selvää siitä, missä vaiheessa viimeistään on syytä ottaa ammatti-ihmisiin yhteyttä, rohkaisee Rintala.
KÄSIKKÄIN Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry toteutti Raha-automaattiyhdistyksen tuella Käsikkäin –projektin vuosina 2001-2003. Projektissa tuettiin monimuotoisesti psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten omaisia Lounais-Suomen alueella. Projektin aikana kävi selväksi, että omaisten tiedon tarve on suuri. Projektin seurauksena syntyi myös Käsikkäin-opas psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten omaisille, jotka ovat huolissaan lapsen tai nuoren muuttuneesta käytöksestä tai hänen mielenterveydestään. Oppaassa kuvataan lapsen tavanomaista psyykkistä kehitystä vauvaiästä aikuiseksi. Sen jälkeen käydään läpi tavallisemmat lapsuus- ja nuoruusiän psyykkiset häiriöt ja niiden hoito.
ARKIPÄIVÄ KUNNIAAN! Jorma
Piha TYKS:in lastenpsykiatrian yksiköstä tiivistää
lasten tarpeet: Lapsen ja nuoren mielenterveydellä tarkoitetaan mm. kykyä
Kun
kaikki ei sujukaan tavanomaisesti,
lähde:
Asiantuntija:
JORMA PIHA, linkit: Toimittaja:
LEA FROLOFF |
