Väärennetty ruoka
Suurennuslasi auttaa alkajaisiksi E-kirjainten määrittelyssä, mutta niiden sisältö voi olla yllätys.
Lue Miksi meille syötetään tällaista roskaa? -artikkeli Taloussanomissa
SILMINNÄKIJÄ:
VÄÄRENNETTY RUOKA
YLE TV2 ma 21.02.2011 klo 22.05
Savukinkkua ei ole savustettu, ja lihavalmiste sisältää pesuaineen ainesosia.
Mitä me oikein syömme?
Silminnäkijä selvitti eturivin asiantuntijoiden avulla joidenkin tavallisten, jokapäiväisten ruokatuotteiden sisältöä, lisäaineiden määrää sekä valmistusmenetelmiä. "Lisäainesarjassa" voiton vei italiansalaatti, jossa on 17 erilaista E-merkinnällä varustettua lisäainetta. Silti tuotteen kylkeen ei vaadita "Voi vaarantaa terveytesi"-merkintää.
- Lisäaineista tuskin on terveyshaittoja, ellei niitä syö yksipuolisesti ja paljon, sanoo Suomen Akatemian terveystutkimusyksikön johtaja Mikael Fogelholm.
- Huijauksen rajamailla ollaan sen sijaan valmisruokien markkinoinnissa. Värikkäiden pakkausten teollinen sisältö ei aina vastaa lupauksia. Markkinalupaukset eivät poikkea kosmetiikka- tai autoteollisuudesta.
Nykyään pidetään ilmeisesti täysin hyväksyttynä, että savustetuksi mainostettu kinkku ei ole lainkaan savustettu, vaan maustettu aromeilla, kermajäätelössä on korkeintaan viisi prosenttia kermaa, kinkkuvalmisteessa ei ole kinkkua, vaan makkara-aineksia, kevytmajoneesissa ei ole lainkaan majoneesia, kasvirasvasekoite on tehty maitorahkasta ja eläinperäisistä lisäaineista, broilerin hunajamarinadi on valmistettu palmuöljystä ja aromeista, täysjyväruis on puoliksi vehnäjauhoa, tai että uunituore leipä on tehty vuoden pakasteessa olleesta teollisuustaikinasta.
- Jos epäröit mitä kaupan tuotteista voi syödä, niin soita isoäidille ja kysy miten vanhanaikainen kaalilaatikko valmistetaan, neuvoo ylilääkäri, fysiatri Veli-Pekka Valkonen.
- Minua huolestuttaa teollisessa elintarvikeketjussa joidenkin lisäaineiden laaja käyttö. Esimerkiksi makeutusaine aspartam on Yhdysvalloissa kielletty, mutta täällä sitä lisätään virvokkeisiin, kevyttuotteisiin ja jopa terveystuotteisiin.
Monet lisäaineista ovat tuttuja maali-, räjähde, pesuaine- ja kosmetiikkateollisuudesta. Ruuassa erityisen suosittuja lisäaineita ovat erilaiset fosfaatit, diglyseriidit sekä liuta teollisesti tuotettuja aminohappoja, joilla ei ole edes E-merkintää. Näiden aineiden käyttöä on vaikea perustella farmakologisesti.
E-merkittyjä lisäaineita on noin 350 erilaista, ne on hyväksytty direktiivillä Brysselissä. Siksi niitä ei saa Suomessa muuttaa. Ei edes vaikka haluaisimme.
Todellisuudessa kemikaaleilla ja teollisilla lisäaineilla on lyhennetty valmistusaikaa, raaka-aineiden kulutus on pudotettu minimiin ja tuotteiden hyllyikä saatu lisättyä moninkertaiseksi verrattuna alkuperäiseen vaihtoehtoon.
Tavallisen asiakkaan on mahdoton hahmottaa teollistuneen elintarvikeketjun kaikkia osia, eikä ruokakaupassa voi enää käyttää ihmiselle luonnostaan annettuja tarkastuselimiä, kuten nenää, silmiä ja käsiä. Kalat, salaatit ja pasteijat on pakattu muoviin, lihat upotettu marinadiin ja kevyttuotteet piilotettu värikkäisiin pakkauksiin.
Paremmin varustetussa marketissa on yleensä tarjolla vähintään 6000 erilaista elintarviketta. Pelkästään leipähyllyssä voi olla yli 250 erilaista ruokaleipää, ja päälle tulevat puolivalmisteet, näkkileivät, keksit, kahvileivät jne.
- Suurin ongelma on joidenkin tuotteiden harhaanjohtavat nimet sekä tuoteselosteiden epäselvyys, väittää Elintarviketarkastusviraston asiantuntija Tytti Ikonen.
Toimittaja: Matts Dumell
Tuottaja: Hannele Valkeeniemi
Tuotanto: Yle Ajankohtaistoiminta
Tämä kori sisältää ruokaa, mutta samalla ainesosia, joita käytetään myös pesuaineissa, maaleissa, kosmetiikassa tai räjähteissä.