yle.fi

Hae yle.fi:stä

A-tuubi

A-tuubi

Huostaanotettu bisnes


Ani Leikonniemi sai purettua lapsensa kiireellisen huostaanoton.

 Lue lisää huostaanotoista

SILMINNÄKIJÄ:
HUOSTAANOTETTU BISNES

YLE TV2 ke 8.2.2012 klo 22.10.

Lasten huostaanottoihin ja sijaishuoltoon kuluu yhä enemmän rahaa. Mutta saavatko veronmaksajat, lapset ja perheet vastinetta lastensuojeluun uppoaville euroille? Lasten huostaanotoista on tullut kansainvälistä kasvubisnestä samaan aikaan kun yhä useampi sosiaalityöntekijä on epäpätevä, kertoo Matts Dumellin ohjaama Silminnäkijä.

- Yksityisestä lasten ja nuorten laitoshoidosta on tullut kova bisnes, kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla tehdään nyt rahaa, se on lopulta sanottava äänen. Mitä enemmän lasten sijoitushoidosta siirtyy markkinoiden armoille, sitä vaikeammin hallittavaksi lastensuojelu tulee, toteaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd).

Yksityisten lastenkotien määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut, kun kunnat ovat varoneet rakentamasta omia laitoksia. Kunnat ostavat keskimäärin noin kolmanneksen sosiaalitoimen palveluista yksityisiltä, mutta lasten ja nuorten laitos- ja perhekodeissa annetuista hoitopäivistä lähes 70 prosenttia.

Kuluvana vuonna kuntien menot lasten laitos- ja perhehoitoon kohoavat arviolta 650 miljoonan euroon, eli suunnilleen yhtä paljon kuin lukiokoulutukseen. Menoja on vauhdittanut yksityisten tuottaman lastensuojelun kasvu.

Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito maksaa keskimäärin noin 98 000 euroa vuodessa, koulukodissa jopa yli 150 000 euroa. Tavallisessa sijaisperheessä kustannukset ovat vain neljänneksen laitoshoidosta.

Ohjelmassa valotetaan esimerkein kuinka helposti lapsi voi päätyä sijoitetuksi kodin ulkopuolelle, ja silloin useimmiten laitos- tai perhekotiin.

- Väärin perustein ja mielivaltaisesti tehtyjä kiireellisiä huostaanottoja on yllättävän runsaasti, väittää lastensuojelutapauksiin erikoistunut turkulainen asianajaja Outi Mannonen.

Kunnissa on huutava pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä, ja asiakkaita on valtavasti. Noin puolet kuntien sosiaalityöntekijöistä ei täytä alan pätevyysvaatimuksia.

- Pääkaupunkiseudulla on alueita, joissa muodollisesti päteviä on vain kolmannes tai sitä vähemmän, tiivistää Espoon lastensuojelun aluepäällikkö Kaarina Kinnunen.

Kansainvälisetkin sijoittajat ovat haistaneet rahan lastensuojelupalveluissa. Kehitys on samansuuntainen kuin aikaisemmin terveyspalveluissa. Pieniä yksityisiä perhekoteja ketjutetaan suuremmiksi yksiköiksi, ja palvelua laajennetaan kattamaan myös lastensuojelun avohuollon sektoreita.

- Avaamme vuosittain neljä-viisi uutta lastenkotia, ja arvioin, että kilpailu tulee kiristymään, sanoo yksityisen terveyskonserni Mehiläisen lastensuojelupalvelun johtaja Markus Jussila.

Toimittaja: Matts Dumell
Tuottaja: Hannele Valkeeniemi
Tuotanto: Yle Ajankohtaistoiminta


Lasten sijaishuolto vie yhtä paljon rahaa kuin lukiokoulutus. Tuoko se raha hyvinvointia siten kuin tavoitellaan?