yle.fi

A-tuubi

A-tuubi

Ei tällaista työtä


Onko vika työssä vai nuorissa, kun työ ei kelpaa? Viljami Wager ja Antti Örn kuuluvat ns. Y-sukupolveen, joka nousee jo kahdeksan vuoden kuluttua suurimmaksi ikäluokaksi työelämässä..

 

SILMINNÄKIJÄ:
EI TÄLLAISTA TYÖTÄ

YLE TV2 ke 7.3.2012 klo 22.10

Nuorten työllistämiseksi on tehty niin paljon töitä, että sen seurauksena on syntynyt kokonainen uusi työmarkkinoiden laji: välityömarkkinat. Siihen kuuluvat erilaiset työharjoittelut, työelämävalmennukset ja palkkatuetut työt. Samaan aikaan työ ja mielekäs tekeminen erkaantuvat yhä kauemmas toisistaan. Mikä tahansa työ ei kelpaa.

Ami Assulinin toimittama Silminnäkijä kysyy, onko vika nuorissa vai työssä, kun tarjottu työ ei kelpaa?

- Onhan se tärkeää, mitä tekee elämässään joka päivä. Eihän se nyt käy, jos harmittaa koko ajan mennä töihin, että paras aika päivästä menee hukkaan. Miksi sen myisi pois? kysyy Viljami Wager, 30, joka ei ole tehnyt palkkatöitä kahdeksaan vuoteen.

Silminnäkijässä kuullaan, että suuri osa ns. Y-sukupolvesta ajattelee näin. He ovat 80- ja 90-luvulla syntyneitä. Muutaman vuoden kuluttua he ovat suurin ikäluokka työelämässä. Samaan aikaan tarvittaisiin 150 000 työntekijää lisää Suomeen.

Väitteen "työ on tärkein osa ihmisen elämänsisältöä" allekirjoittaa valtaosa yli 65-vuotiaista ja puolet keski-ikäisistä - mutta vain joka neljäs nuori.

- Jos nyt ne palkkatyöt mitä on tarjolla on paskaduunia, niin eihän sellaista ole kiva tehdä. Ei ainakaan mun mielestä. Kyllähän jonkun mielestä siivoaminen voi olla kivaa, mutta mun mielestä se ei ole kivaa, Viljami jatkaa.

Nuorten suhtautumista työhön ja sijoittumista työelämään pohditaan parasta aikaa useiden työryhmien ja tutkimusten voimin. Sekin tiedetään, ettei raha ole Y-sukupolvelle tärkein asia. Tärkeämpää on viihtyä työssä ja kokea työ merkitykselliseksi.

- Toivon, että nuoremmat sukupolvet osaavat tehdä tästä yhteiskunnasta sellaisen mukavan paikan missä kaikki jaksavat tehdä töitä ja tykkäävät siitä työstä mitä tekevät. Onko se hyvinvointia, että käydään kahdeksasta neljään duunissa, tarvitaan yksi pilleri, että päästään aamulla ylös ja toinen, että päästään illalla nukkumaan sanoo työtön työnhakija, medianomi Antti Örn, 30.

Vuosia kestäneiden opintojen jälkeen hän on ollut vuoroin työttömänä ja vuoroin työharjoittelussa. Tällä hetkellä harjoitteluoikeudet on käytetty loppuun, eikä Antti edes voi ottaa vastaan lyhyitä keikkatöitä, jotka katkaisevat työmarkkinatuet ja sekoittavat taloudenpidon.

- Ja myös se syrjäytymisen käsite - mä ainakin omalla tavallani haluankin syrjäytyä tästä rahanahneesta ja yksilökeskeisestä meiningistä, koska se ei ole mun mielestä sairasta tai väärin, ettei halua olla mukana siinä kilpailuyhteiskunnassa, Antti jatkaa.

Silminnäkijän kuvausryhmä seuraa Viljamin ja Antin arkea palkattomassa työssä, työvoimatoimistossa, työnhaussa, työosuuskunnan perustamistapahtumassa ja vapaa-ajalla. Tekemisestä ei ole pulaa, mutta rahat ovat vähissä. Voisiko esimerkiksi perustulo olla tulevaisuuden vaihtoehto?

- Nykyinen järjestelmä on täysin käsittämätön ja lamauttava. Ne ihmiset, jotka joutuvat kamppailemaan sen kanssa ovat jatkuvissa ongelmissa. Perustulo takaisi ihmisille voimavaroja selviytyä ja kehittää itse omia mahdollisuuksiaan, pamfletisti Jukka Peltokoski pohtii Silminnäkijässä.

Viime kesänä hallitusohjelmaan kirjattiin Nuorten yhteiskuntatakuu. Kun se astuu voimaan ensi vuoden alusta, jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja kaikille alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille pitää tarjota työ-, harjoittelu, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta.

Antti Örn tapaa toisen "pätkätyöläisen", työministeri Lauri Ihalaisen (sd.), nuorille suunnatussa Rekrytori-tapahtumassa. Kysymys kuuluu, miten yhteiskuntatakuun taso voidaan taata, kun moni jo nyt kokee työllistämistoimet vanhanaikaisiksi ja turhiksi? Entä mitä töitä nuoret eivät ainakaan halua ottaa vastaan?

Toimittaja: Ami Assulin
Tuottaja: Hannele Valkeeniemi
Tuotanto: YLE Ajankohtaistoiminta

 


Antti Örn on medianomi ja työtön työnhakija. Keikkatyötä hän ei voi edes ottaa vastaan - silloin talous romahtaa.