Varo henkilötietovarasta
Yhä useampi joutuu identiteettivarkaan uhriksi. Silminnäkijä selvittää, miten identiteetti varastetaan.
SILMINNÄKIJÄ:
VARO HENKILÖTIETOVARASTA
esitetty YLE TV2 to 2.4.09
Identiteettivarkaus on maailmalla nopeimmin kasvava rikollisuuden muoto. Henkilötiedot on helppo varastaa ja varkaille käy kaikki: henkilötunnukset, tilinumerot, luottokorttinumerot, puhelinnumerot tai mitkä tahansa salasanat. Keskusrikospoliisin ylitarkastaja Sari Kajantie pitää ongelmana sitä, että tekotapa on siirtynyt verkkoon eivätkä esitutkintaviranomaiset pääsee varkaiden jäljille:
- Tällä hetkellä hyökätään pääasiassa tavallisiin kuluttajien kotikoneisiin ja kaapataan se tieto sieltä, ja on oletettavissa että tulevaisuudessakin se tulee olemaan se kaikkein haavoittuvin paikka. Nyt haetaan mitä tahansa tietoa mitä on automaattisesti prosessoitavissa ja myytävissä helposti, hän sanoo.
Suomessa identiteettivarkaus sellaisenaan ei ole rikos. Vasta se on rikos, jos toisen tietoja käyttää väärin. Silminnäkijä selvitti, miten henkilöllisyys käytännössä varastetaan: esimerkiksi käyttämällä Googlen hakukonetta tai nettiyhteisö Facebookia.
Entä miten turvallinen on käytössä oleva biopassi, ja mitä tapahtuu sitten, kun passeihin kesän jälkeen lisätään myös sormenjäljet? Mitä riskejä liittyy suunnitteilla olevaan kansalliseen sormenjälkirekisteriin?
Toimittaja Ami Assulin hankki tuliterän biopassin ja matkasi kansalaisten oikeuksia internetissä puolustavan Electronic Frontier Finland ry:n puheenjohtaja Tapani Tarvaisen ja hollantilaisen eettisen hakkerin, Jeroen van Beekin luokse. Matkan varrella hän tapasi myös kolme identiteettivarkaiden uhria.
Kouvolalainen yksikönjohtaja Esa Eloranta joutui selvittämään yli sadan tuhannen euron laskuja. Hänen nimissään ja tiedoillaan oli hankittu, paitsi lukuisia käyttöluottoja, myös kaivinkone.
- Retki alkoi joulukuussa 2005 kun sain pankista soiton, että oletteko Esa Eloranta. Seuraava kysymys oli että missä olette. Sanoin, että olen Lahdessa, mutta paikallinen pankinjohtaja sanoi, että eikun te olette täällä nostamassa teidän tiliä tyhjäksi, hän muistelee.
Kaakkois-Suomessa huijariryhmä nosti pikavippejä lähes 80000 eurolla 58 ihmisen nimissä. Yksi heistä on työnjohtaja Lauri Eerola Kotkasta.
- Operaattori ilmoitti, että olet viime torstaina käynyt tekemässä sim-kortin vaihdon. Ja tällaista en tosissaan ollut käynyt tekemässä. Kaiken kaikkiaan laskuja tuli 28, yli 4000 eurolla.
Orimattilassa asuva juontaja Riitta Väisänen joutui identiteettivarkauden uhriksi Facebookissa. Väärä profiili oli ollut olemassa jo joitakin kuukausia, kun ystävättären epäilyt heräsivät:
- Hän tuli tänne ja näytti, että sinä olet täällä.. ja minä olin siellä hevosen kanssa kuvassa ja minulla oli siellä 250 ystävää. Kaikenlaisia julkisuuden henkilöitä, ihan tunnettuja ihmisiä ja joitakin sellaisia, joita en tuntenut. Jopa minun serkkuni ja hänen tyttärensä olivat siellä minun kanssani vaihdelleet kuulumisia!
Kaikissa kolmessa tapauksessa identiteettivarkauden uhrit tekivät rikosilmoituksen - eikä yhdessäkään tapauksessa ole saatu selville, miten henkilötiedot olivat päätyneet varkaiden käsiin. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on huolissaan tilanteesta:
- Suomeen on iskenyt identiteettivarkausaalto. Se on ehkä sitä tsunamia ennakoiva aalto: pikavippiasiat ja erilaiset kiusantekoasiat ovat hyvä esimerkki siitä. Nyt pitäisi hälytyskellojen soida päättäjillä, sillä nyt on viimeinen hetki tehdä asialle jotakin ennen kuin ennen tsunami, hän sanoo.
Toimittaja: Ami Assulin
Tuottaja: Hannele Valkeeniemi
Tuotanto: YLE AJANKOHTAISJOURNALISMI