yle.fi

Hae yle.fi:stä

A-tuubi

A-tuubi

Ilmastosota

SILMINNÄKIJÄ:
ILMASTOSOTA

YLE TV2 ma 9.11.09 klo 22.05

Laittomat hakkuut tuhoavat sademetsiä ja uhkaavat ilmakehää. Samaan aikaan, kun valtiot valmistautuvat Kööpenhaminan joulukuiseen ilmastokokoukseen, Brasiliassa ilmastosotaa käydään jo asein. Viidakossa eivät riitä kansainväliset sopimukset, vaan tarvitaan myös luotiliivejä.

Karkeasti viidesosa maapallon kasvihuonepäästöistä aiheutuu metsien hakkuista. Brasiliassa Amazonin sademetsää tuhoutuu joka päivä kahden jalkapallokentällisen verran.

Silminnäkijä siirtää ilmastokokouksen alla katseen viidakkoon, massiivisten ilmastovaikutusten alueelle. Ohjelma ei yritä väittää, että vain isoilla päästöratkaisuilla olisi merkitystä. Enemmänkin se kertoo, että yksittäisten hiilijalanjälkien lisäksi kannattaa muistaa myös isot ilmastopäästäjät ja vaikuttaa niihin.

Brasilia on aikoinaan tukenut viidakon raivausta. Raivatun maan sai vallata itselleen. Puutavarasta yksi halutuimpia on mahonki, jonka myynti kannattaa paremmin kuin kokaiinin myynti.

Lisäksi Brasilian talouskasvu nojaa vahvasti agribisnekseen. Lihakarjan kasvatus tarvitsee soijaplantaaseja. Biopolttoaineet puolestaan syövät massiivisia maa-alueita. Brasiliassa autot kulkivat biopolttoaineilla jo kauan ennen kuin siitä Euroopassa edes keskusteltiin.

Kolmas viidakon raivaaja on kullankaivuu. Laittomia kultakaivoksia on viidakossa runsaasti. Ne ovat vaarallisia kaivajille sekä alueen alkuasukasintiaaneille, koska kemikaalit jäävät maastoon.

2000-luvulla Brasilian kelkka kääntyi. Kansainvälisen painostuksen ja lainan saannin ehtona liittovaltio ryhtyi asettamaan tiukkoja ehtoja metsänraivaukselle. Kun kokonaiset kaupungit ovat syntyneet sademetsään metsätyön varaan, konflikti on ollut raju. Se on jopa väkivaltainen, kuten Silminnäkijä osoittaa.

Konfliktin yksi avaintodistaja on entinen sankari ja uudisraivaaja, nykyinen laittomista hakkuista syytetty Mauricio Lorenzoni. Hän on Altamiran kaupungin merkkihenkilö, useiden sahojen omistaja. Hän ei voi ymmärtää, miksi metsien raivaus on nyt rikos.

- Jos me emme käytä sitä, mitä Jumala on meille antanut, kuolemme nälkään.

Taistelua ilmaston puolesta käydään raskaasti aseistettuna. Liittovaltion operaatio ”Tulikaari” on tuonut viidakkoon 150 poliisia etsimään laittomia hakkuita ja laittomia sahoja.

Liittovaltion poliisin lisäksi myös Greenpeace valvoo metsiä ja tekee iskuja laittomia raivaajia vastaan. Operaation johtajan Paulo Adarion päästä on luvattu palkkio. Työ on niin vaarallista, että aktivisteilla on luotiliivit.

- Tämä on sotaa, kommentoi Adario.

Myös armeijan joukot ovat valvomassa metsiä. Joukkojen komentaja on itsekin sitä mieltä, että armeija ei ole oikea ratkaisu metsien suojelemiseen.

- Kukaan ei saisi koskea Amazoniin, mutta miten alueen 25 miljoonaa ihmistä tulee toimeen? Toisaalta 25 miljoonalla ihmisellä ei ole oikeutta tuhota metsää. Oikean tasapainon löytäminen on iso kysymys, sanoo Barros.

Sademetsiä ei enää pidetä maapallon keuhkoina, koska kasvusto kuluttaa tuottamansa hapen. Sen sijaan metsien tuhoamisella on suora yhteys kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Puut varastoivat hiiltä itseensä.

Toimittaja: Alexandre Bouchet
Alkuperäismateriaali: Java Films, Ranska
Suom.toteutus: Hannele Valkeeniemi
Tuotanto: Yle Ajankohtaisjournalismi