Lähestyminen kielletty

Miten hyvin lähestymiskielto toimii - vai toimiiko se?
Silminnäkijä tapasi joukon naisia ja miehiä, joilla on asiasta omakohtainen kokemus.
Kuva: Antti Eskola/YLE

SILMINNÄKIJÄ:
LÄHESTYMINEN KIELLETTY

YLE TV2 ma 15.3.2010 klo 22.05

Tuhannet suomalaiset kärsivät vuosia ruumiillisesta ja henkisestä väkivallasta, uhkailusta ja vainoamisesta. Runsaat kymmenen vuotta sitten lainsäädäntöön lisättiin lähestymiskielto, jonka tarkoitus on vähentää ja ennaltaehkäistä väkivaltaa sekä suojata uhria. Sellon surmien jälkeen on kysytty, miten hyvin kielto toimii – vai toimiiko se ollenkaan?

”Sellainen ihminen joka on näin väkivaltainen ja uhkaa, niin sille ei yksi lähestymiskielto merkkaa yhtään mitään… jos hän on päättänyt, että tuhoaa jonkun ihmisen tai tappaa, niin hän tekee sen… Ei se takaa mitään, ei se takaa yhtään mitään – koko ajan pelottaa, vaikka lähestymiskielto on päällä… Ei sakkorangaistus merkitse mitään ihmiselle, joka ei koskaan aio niitä maksaa… Tän vuoden aikana kun lähestymiskielto oli voimassa niin viestejä tuli yli 500 kappaletta…” (Otteita haastatteluista).

Suomessa haetaan vuosittain jopa kolmea tuhatta lähestymiskieltoa. Silminnäkijän toimittaja Ami Assulin tapasi joukon naisia ja miehiä, joilla on omakohtaista kokemusta asiasta. Esiin nousi monia kysymyksiä: onko lähestymiskiellosta mitään hyötyä? Miksi yksi kokee saaneensa sen syyttä, ja toinen, ettei ole saanut sitä, vaikka henki on uhattuna? Ja sitä ennen on yleensä tapahtunut paljon:

”Siinä olisi voinut kuolla sekä vauva että äiti… Sen silmät leiskui kun se piti sitä hirveätä veistä ja mä tärisin ja tutisin ja näin ihan tähtiä silmissä… Hän tuli kirveen kanssa, ja edellinen lähestymiskielto oli juuri loppunut… Meidät yritettiin kaikki tappaa, lapset ja minut – hän sulki meidät kotiin ja levitti bensaa sinne ja otti tulitikut.. Hän kidutti koiraa, laittoi puhelinluurin niin, että koira ulvoi tuskasta ja sanoi mulle, että arvaa miten sinä ulvoisit, jos olisit täällä… Pahin tilanne oli, kun uhkaaja otti aseen ja ilmiotti lapsille lähtevänsä mua tappamaan…” (Otteita haastatteluista).

Euroopan Unionissa suunnitellaan parhaillaan laajaa ohjelmaa naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. Toimenpidepaketti on määrä saada valmiiksi maaliskuussa. Suomessa selvitetään lainsäädännön uudistamistarvetta ja esillä on ollut mm. elektronien jalkapanta lähestymiskieltoon määrätyille. Mutta voiko lähestymiskiellosta olla jopa haittaa – tutkimusten mukaan se on, paitsi provosoinut murhia, ajanut monia myös itsemurhaan. Entä milloin uhka on todellinen ja miten viranomaiset reagoivat? Monissa kertomuksissa toistuu kokemus vähättelystä, esimerkiksi näin:

”Olen aika useasti koittanut soittaa hälytyskeskukseen näissä uhkatilanteissa, ja siellä yleensä vaan vähätellään eikä se poliisipartio koskaan tule paikalle tai se tulee tuntia myöhemmin ja toteaa, että soita sosiaali- ja kriisipäivystykseen ikään kuin en itse jo 15 vuoden uhkailujen jälkeen tällaista tietäisi, niin mua vähän naurattaa tällaiset jalkapannat – että kenet se jalkapanta sitten hälyttää – onko se se sama hälytyskeskus ja suhtautuuko he vakavasti muka jalkapannan hälytykseen kun tähän mennessä ei olla suhtauduttu vakavasti yhtään mihinkään...” (Ote haastattelusta).

Muutama Silminnäkijän haastateltavista on turvautunut yksityiseen turvapalveluun, koska he eivät koe saaneensa apua viranomaisilta. Yhdellä perheellä on paikka Suomen ensimmäisessä yksityisessä turvatalossa. Turun seudun elatusvelvollisten liiton puheenjohtaja Kari Karanko korostaa, että toisaalta lähestymiskieltoa käytetään usein väärin, koston välineenä:

- Minusta lähestymiskielto ajaa hyvin harvoin sitä asiaa, mihin laki on säädetty. Pahimmat kieltoon määrätyt, joissa on ollut tosiaan perusteita, usein viis veisaavat lähestymiskiellosta. Ja jos taas ajatellaan näitä itselle usein esiin tulevia tapauksia eron yhteydessä, jolloin usein on kysymys tällaisesta perusteettomasta hakemuksesta ja kieltoon määräämisestä, niin siinä voi tulla paljon vahinkoa kieltoon määrätylle. Ei pelkästään henkistä kärsimystä, vaan sitä voidaan käyttää pitkään lyömäaseena.

”Jonkun ajan päästä tuli sitten kutsu käräjäoikeuteen ja siinä haettiin lähestymiskieltoa minulle. Että olen uhkaillut heitä, olen pelottava, seurailen heitä - kaikki tällaisia älyttömiä asioita jotka eivät edes pidä paikkaansa. Oikeudessa oltiin sitten ja siellä haettiin myös lähestymiskieltoa lapsia kohtaan, vaikka meillä on yhteishuolto. Ja sitä mä en oikein ymmärtänyt sitten, että tuleeko musta kiltti sitten joka toinen viikonloppu, että mä saan hakea lapset ja sitten kun palautan lapset, niin on taas lähestymiskielto päällä”. (Ote haastattelusta).

Vuodesta 2005 Suomessa on olut voimassa myös perheen sisäinen lähestymiskielto. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Kati Rantalan mukaan lakiuudistuksen takana vaikutti feministinen liike ja yhteiskuntapoliittinen paine naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiskesi. Laki haluttiin voimaan nopeasti, eikä siinä otettu huomioon tiedostettuja riskejä ja haittoja kiellon eri osapuolille.

- Siellä on paljon epäjohdonmukaisuuksia, jotka itsessään aiheuttaa turvallisuusriskejä näille kiellon osapuolille. Esimerkiksi se, että kieltoa on vaikea valvoa, se jää pitkälti suojatun vastuulle. Kieltoon määrätyn tavaroiden nouto jää usein osapuolten itsensä sovittavaksi ja lasten asema on jäänyt täysin ratkaisematta. Rikkomisen tunnusmerkistö on käytännön soveltamista ajatellen liian epätarkka, siellä on paljon sellaisia hankalaa tulkintaa vaativia tilanteita, että milloin on ollut asiallinen peruste ottaa yhteyttä, milloin ei. Ja suojatut saattavat itse myötävaikuttaa näihin rikkomistilanteisiin, ottaa yhteyttä…

Suomen kenties tunnetuin tällä hetkellä lähestymiskiellossa oleva on Matti Nykänen. Hän kiteyttää kysymyksen näin:

- Tässäkin on monenlaista porsaanreikää. Että pitäisihän sen lähestymiskiellon olla molemmille, vaan tässä tapauksessa se on vain minulle.

Toimittaja: Ami Assulin
Tuottaja: Hannele Valkeeniemi
Tuotanto: YLE Ajankohtaisjournalismi