yle.fi

Hae yle.fi:stä

A-tuubi

A-tuubi

112 - kuuleeko kukaan?

Pelastusala kaipaisi itsekin pelastajaa.

 

Lisätietoa:
Hätäkeskukset
Palomiesliitto
Sopimispalokuntien liitto

SILMINNÄKIJÄ:

112- KUULEEKO KUKAAN?

 
YLE TV2 ma 9.9.2010 klo 22.05
 
Pelastusala on myllerryksessä: lakia uudistetaan, hätäkeskuksia suljetaan, kunnat köyhtyvät, palomiehet ikääntyvät ja syrjäseuduilla suljetaan mieskadon vuoksi kokonaisia palokuntia. Alalla ollaan syystä huolissaan: nyt päätetään siitä, minkälaiseksi turvallisuusala lähivuosina muuttuu ja kenen kustannuksella?
 
Silminnäkijä jalkautui sinne, missä työtä tehdään. Toimittaja Ami Assulin kysyy ammattipalokunnasta, vapaapalokunnasta ja hätäkeskuksesta, kuka meidät tulevaisuudessa pelastaa – vai pelastaako kukaan?
 
                        - Suorituskyky laskee päivä päivältä. Nyt pelastusalalla puhutaan sitä, mitä pystytään enää tekemään. Tästä on tullut talouspolitiikkaa, sanoo Suomen palomiesliiton toiminnanjohtaja ja Hätäkeskusammattilaisten liiton puheenjohtaja Petri Hynninen.
 
Suomessa on 22 aluepelastuslaitosta ja niissä vajaat 5000 työntekijää. Keski-ikä nousee, ja pian joka kolmas palomies on yli 55-vuotias. Se oli ennen eläkeikä, kunnes sitä päätettiin tasapäistää kunta-alan linjan mukaiseksi noin 65 vuoteen. Vuosi sitten hallitus linjasi, että käytäntö jatkuu - siitä huolimatta, että yli 50-vuotiaat palomiehet eivät tutkitustikaan välttämättä selviydy ihmisten pelastamisesta.
 
Valtiovalta on asettanut tavoitteita myös palokuolemien vähentämiseksi ja Suomessa pitäisi olla Euroopan tehokkain pelastustoimi vuonna 2015. Todellisuus näyttää aivan toisenlaiselta: näillä näkymin tulevaisuudessa palopaikalle saapuu entistä vähemmän, entistä vanhempia ja raihnaisempia palomiehiä. Ja yhä hitaammin, viiveet paloasemien ja palopaikkojen välillä kasvavat vuosi vuodelta.
 
Suuressa osassa Suomea toimivat sopimuspalokunnat. Tällä alueella asuu vajaa puolet suomalaista. VPK-laisia on kolminkertainen määrä vakinaisiin palomiehiin verrattuna eli 15 000. Tosin asemia ollaan sulkemassa pitkin Suomea.
 
Silminnäkijä kävi mm. Luopioisissa, jossa paikallinen VPK päätti lakkauttaa itsensä, kun miehiä ei enää riittänyt hälytystehtäviin. Sopimuspalokunnissa ollaan huolissaan myös siitä, että hälytysjärjestelmä on sirpaleinen ja huono.
 
Suomen sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Isto Kujalan mielestä kuntien rahapulassa riutuva pelastustoimi pitäisi valtiollistaa poliisin ja puolustusvoimien tavoin.
 
                   - Yksittäisen suomalaisen verovaroja menee puolustuksen ylläpitämiseen noin 400-500 euroa per vuosi, mutta pelastustoimeen noin 40-60 euroa, huomauttaa Kujala.
 
Uusi pelastuslaki tulee voimaan alkuvuodesta. Suomen sopimuspalokuntien liiton mukaan tuleva laki ei noudata valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaa.
 
Kolmas kuuma peruna pelastusalalla on hätäkeskusuudistus. Vuosia valmisteltu uudistus huipentui maaliskuussa sisäministeri Anne Holmlundin päätökseen, jonka mukaan Suomen viisitoista hätäkeskusta yhdistetään kuudeksi hätäkeskusalueeksi. Päätöksen on epäilty tulevan kalliiksi muutenkin kuin turvallisuuden kustannuksella.
 
                -      Onko kenelläkään oikeutta leikkiä jokaista suomalaista koskevalla asialla, turvallisuudella ja hengellä? kysyy muiden muassa hätäkeskuspäivystäjä Sirpa Huttunen Etelä-Savon hätäkeskuksesta.
 
 
Huomiota päätöksessä herätti erityisesti, että kukin kokoomusministerit yhtä lukuun ottamatta sai pitää hätäkeskuksen omalla kotikonnullaan. Pirkanmaan hätäkeskus siirretään ministerin kotimaisemiin Poriin, siitä huolimatta, että jo etukäteen tiedettiin, ettei sinne riitä ammattitaitoista henkilökuntaa. Myös esikuntatoimintoja hoitava yksikkö sijaitsee Porissa.
 
             -      Mielestäni lopullisesti viimeistä sanaa ei ole sanottu ja käännyn tässä asiassa kyllä omaa ministeriäni vastaan, sanoo kokoomuksen Kimmo Sasi.
 
Tulevaisuuden pelastuslaitoksista halutaan tehdä turvallisuuden tavarataloja, joissa hallitaan moninainen ennaltaehkäisy ja monenlaiset häiriötilanteet. Palomies-sairaankuljettaja Elja Kivikoski tietää, että kyseessä on tunteita jakava asia:
 
              -     Palomies on palomies ja sitoutunut palomiehen ammattiin, että saa tehdä sitä operatiivista työtä, auttaa ihmistä ja olla tilanteissa läsnä. Aika monelle on vierasta lähteä etupainotteisesti tekemään valistustyötä kouluihin tai palotarkastuksia pientaloihin. Jos eläkeikä pysyy tällaisena ja meillä alkaa väki kovaa vauhtia vanheta, niin kaikille ei edes riitä valistus ja palotarkastustehtäviä, hän sanoo.
 
Toimittaja: Ami Assulin
Tuottaja: Hannele Valkeeniemi
Tuotanto: YLE Ajankohtaisjournalismi
 
 

Silminnäkijä seurasi Commersen palon jälkisammutustöitä Tampereella.