Ma 23.07.2007 @ 12:01admin

23.7. Minä orjuuttaja, minä riistäjä

Monista kirjoistamme voi hyvin kiistellä, missä määrin jos lainkaan ne ovat "muuttaneet maailmaa". Harriet Beecher-Stowen Setä Tuomon Tupa (Uncle Tom´s Cabin, 1852) on kuitenkin riidattomasti vaikuttanut orjuuden lopettamiseen Yhdysvalloissa ja jopa 1860-luvun sisällissotaan.
Orjuus ei toki ole poistunut. Kansalaisjärjestöjen mukaan maailmassa on yhä 27 miljoonaa orjaa. Arvioidaan, että ihmiskaupan uhreja on kaksi miljoonaa.
Kuten illan vieras, Heikki Salo, toteaa, nykyajan orjuus on vielä kavalampaa kuin 150 vuotta sitten. Koska se on näkymätöntä ja maanalaista, emme usein edes halua havaita olevamme mukana orjakaupassa.
Prostituutioon on jo totuttu, vai onko?  Äskettäisessä oikeudenkäynnissä vapautettiin eräs etninen ravintola, jossa oli tehty töitä "vapaaehtoisesti", ilman palkkaa. Anna Kortelainen havaitsee asuvansa talossa, jossa toimii hieromalaitos...
Millaista on orjuus tämän päivän Suomessa?

13 kommenttia

Prostituutioon ei todellakaan ole totuttu. Toivottavasti!
Suomen Eduskunnassa kaadettiin keväällä laki, joka olisi tehnyt seksuaalisen riiston rangaistavaksi. Miksi, kysyn vaan. Onko naisen ostaminen miehen "oikeus"?

Nyt tarvitaan romaani, joka kuvaa yliopistossa pätkätyötä tekevään naiseen kohdistuvaa sortoa, riistoa ja vääryyttä. Tilastotietoja on päivittäin tarjolla, mutta ne eivät havahduta.

Harakalta kysyisin näin blogissa, että jos toimittaja on isännöimässä ohjelmasarjaa <i>10 kirjaa, jotka muuttivat maailmaa</i>, niin miksi toimittaja Harakka on raahannut seurakseen ohjelmasarjaan äärifeministisen taidehistorioitsijan, joka - anteeksi vaan - on täysin väärässä paikassa ja ei todellakaan mikään kirjallisuuden asiantuntija.
Ymmärtäisin, jos kyseessä 10 maalausta, jotka muuttivaat maailmaa-ohjelmasarja, niin hänen paikkansa olisi ehkä oikeutettu. Epäilisin kyllä sitäkin, eiköhän niistä maalauksistakin etsittäisi vain naisen sortosymboliikkaa.
Harakka olisi voinut pyytää näinkin tärkeään kirjallisuusohjelmaan vaikkapa oikeita kirjailijoita, kuten <b>Haavikon</b> tai <b>Meren</b>. Olisi tullut ohjelmaan substanssia ja ammattitaitoa tulkita kirjoja niiden kirjallisten ansioiden takia, eikä nyt pelkän femisistisen näkökannan kautta, kuten olemme ikäväksemme saaneet huomata.
Mutta ehkä sitten joskus jatkosarjassa, vai mitä Timo?

<i>Timo Harakka vastaa</i>:
Kiitos kommentista! Jännä kyllä et kyseenalaista sitä, että minä, ajankohtaisjournalisti, olisin lainkaan pätevä vetämään kirjallisuusohjelmaa.
Ja "oikeista" kirjailijoista voi ruutuun toki tarjota myös esimerkiksi <b>Märta Tikkasta</b> tai <b>Pirkko Saisiota</b>.
Annalla saattaa siis olla pointti...

<i>Setä Tuomon tupa</i> on oiva valinta maailmaan ja maailmankatsomukseen vaikuttaneitten kirjojen kasaan!
Syrjinnän, riiston ja epäoikeudenmukaisuuksien pohdinnoissa olisi odottanut <i>kaikkien</i> keskustelijoitten enemmän kajoavan kysymykseen:"Mitä yksilö tänä päivänä, arkivalinnoissaan voi tehdä inhimillisyyden lisäämiseksi eri yhteiskunnissa?".
Olisiko silloin päästy "Reiluun kauppaan", kannanottoihin lähipiirissä esim. taloyhtiön hallinnossa hieromalaitoksesta, omien media valintojen tarkasteluun jne. Olisihan tuota ollut soma katsella ja kuunnella, mitä ovat kunkin luurangot komeroissa.
Hyvä, että tämä kirja tuli mukaan ohjelmaan ja hyvä sekin, että sitä on aikoinaan lastenkirjanakin luettu vaikka nyt <b>Grimmin</b> satujen ohessa.

Globalisaation myötä emme enää ole vastuussa vain siitä mitä omilla pihoillamme tapahtuu, vaan myös siitä millaisista olosuhteista käyttämämme hyödykkeet tulevat.

Useiden rahakasvien, kuten esimerkiksi kahvin, kaakaon, kumin ja sokeriruon tuotantoketjuissa on edelleenkin orjuutta. Bioetanolilla terästettyä polttoainetta tankatessa tulee väistämättä mieleen mukaelma vanhasta mainoslauseesta: Laita orja tankkiin!

Myös yhä useammat käyttämämme tuotteet valmistetaan paikoissa joiden olosuhteita kuvaillessa mieleen vilahtaa käsitys orjuudesta, kuten keskitysleirimäiset alueet joilla monet kiinalaiset tehdastyöläiset joutuvat asumaan erossa perheistään: ja joutuvat vieläpä maksamaan siellä asumisestaan.

Kiinalaiset rakennusmiehet saavat yleisesti palkan vain kerran vuodessa. Jos he saavat potkut ennen vuoden kulumista, niin myös palkka jää usein saamatta. Mielestäni seuraavat olympialaiset ovat tästä syystä varsinainen ylistys orjuudelle.

En kyseenalaista keskustelijoiden pätevyyttä keskustella kirjallisuudesta, hyvinhän se näyttää sujuvan, kiitokset vain, mutta eikö tosiaan kukaan keksinyt yhtä vastausta kysymykseen, ketkä ovat tämän päivän orjia?
- Terveisiä vain kaikkien tuotantoeläinten, koe-eläinten, turkiseläinten ym. puolesta.

Hupaisa käsitys asiantuntijuudesta. Siis leivästä voi lausua käsityksiään ja arvioitaan vain leipuri, kuvataiteesta vain taiteilija. Aika monet kirjailijat kieltäytyvät analysoimasta omia ja teoksiaan, mikä onkin viisasta.
”Bilde, Künstler, rede nicht”, on tullut todistetuksi monessa matineassa.
Annalla on taipumus olla väärässä paikassa. Monipuolinen, älykäs, nainen, niin ja vielä hyvännäköinenkin. Epäilyttävää…

Rauhoitu nyt hyvä nainen. Ei kukaan ole naista ostanut vaan seksiä. Eikä kyse ole mistään riistosta.

Seksinostokieltolaki olisi ollut vastoin YK'n ihmisoikeusjulistuksen, Amnestyn, Human Rights Watchin ja EU:n kantaa yksilönoikeuksista.

Myös seksuaalioikeuksien Julistuksessa (WAS World Association For Sexology, Hong Kong 1999) taataan ihmiselle oikeus seksuaaliseen vapauteen. Julistuksessa taataan myös oikeus seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja oman kehon hallintaan.

Jokaisella on oikeus valita arvonsa, kunhan ei loukkaa muiden samaa oikeutta. Kahden osapuolen vapaaehtoisen seksin kieltäminen laeilla on muiden arvojen loukkaamista ja orjuutta.

Kansainvälisesti tunnustetut ihmisoikeudet koskevat myös koko Suomen kansaa. Tämä on se tärkein syy miksi päätä rikolliselle diktatuurille ei Suomessa keväällä avattu. Myös lakihankkeen takana ollut naisjoukkio on luojan kiitos heitetty ulos eduskunnasta.

Äärifemakkojen väittämiä naiskauppatapauksia oli suomessa ilmaantunut ennen esitettyä lakiesitystä poliisin mukaan 0 kappaletta. Seksikaupan uhreille vuosi sitten perustettuun auttamispisteeseen ilmoittautuneiden määrä on ollut 0 kappaletta.

Prostituoidut tekevät työtään omasta vapaasta tahdostaan, mitään uhreja ei
ole. Aiheeseen voi tutustua esim. <b>Anna Kontulan</b> tutkimustiedon kautta. Turha mystifointi ja harhaanjohtaminen prostituution ympärillä on
jo aikaa sitten lopetettu.

Tutkimustiedon pitää muuttaa maailmaa, ei kirjasepitysten. Koko prostituutio"ongelma" oli kuvitteelista satua. Ufokirjan takia ei
tarvitse rakentaa ufoille lentokenttiä...jne

Maanantaisessa (23.7.) keskustelussa <i>Setä Tuomon tuvasta</i> verrattiin kirjaa <b>Minna Canthin</b> kirjoittama <i>Työmiehen vaimoon</i>.
Sanottiin, että Työmiehen vaimossa <b>Homssantuu</b> oli Amerikan orjia vastaavassa asemassa: "neekeri vaihtui suomenkielisessä versiossa naiseksi". Mielestäni kommentti oli - tahattomasti? - kärjistetty; neekeri vs. nainen.
Canthin kirjassahan Homssantuu on mustalaisnainen, joten rodun kohtelusta siinäkin on kysymys, ei "pelkästä" naisesta.
Eli ei Suomessa yleisesti ottaen valkoinen nainen sentään neekeriorjan asemassa silloin ollut, mutta mustalaisnainen sitä osittain saattoi ollakin- - <i>Aino</i>

Seurasin keskustelua <i>Setä Tuomon tuvasta</i>. Siltä osin kuin keskustelu koski orjuuden olemusta enempää <b>Anna Kortelainen</b> kuin <b>Heikki Salokaan</b> eivät tuntuneet ymmärtävän orjuuden luonnetta eli sitä, että pisimmällekin kehittyneissä länsimaissa eletään edelleen orjuuden aikakautta. Kyseessä on palkkaorjuus.
<b>Karl Marx</b> (jonka teos <i>Pääoma</i> on tainnut muuttaa maailmaa enemmän kuin TV:ssä tähän mennessä käsitellyt kirjat yhteensä) totesi, että aateliston vallan perusta oli maaorjuus ja porvariston vallan perusta on palkkaorjuus.
Noiden orjuusmuotojen häviämisen myötä häviävät myös nuo mainitut yhteiskuntaluokat ja "päättyy ihmisyhteiskuntien esihistoria".

Se että yhteiskunta edelleen perustuu orjuudelle käy ilmi heti siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että eihän vapaata miestä tai naista voida irtisanoa ja "vapauttaa" työstä eli ihmisen perustarpeesta ja perusolemuksesta. Näin voidaan menetellä vai orjayhteisössä.
Kortelainen puhui paljon prostituutiosta ja naisen alistetusta asemasta. Olisi kuitenkin oikeastaan syytä puhua tuotannollisesta (taloudellisesta) prostituutiosta kun ihmisiä nykytuotannossa ostetaan ja myydään kuin koneita. Jossakin haastattelussa naishenkilö totesi, että osa-aikatyötä ja pätkätöitä odottaessaan ja vastaan ottaessaan "täytyy olla joka hetki valmis kuin partiopoika".

Heikki Salo siirsi orjuuskysymyksen jatkuvasti jonnekin muualle mutta ei meidän yhteiskuntaamme koskevaksi ilmiöksi. Hän puhui siitä, kuinka globalisaatio vaikuttaa tuhoavasti kehitysmaissa jne. Totta on, mutta niin vaikuttaa meidänkin maassamme.
Minusta näytti, että Harakka ajoittain ikään kuin varautuneena odotti, että osuuko Salo itse asian ytimeen. Ei osunut ja se taisi olla Harakallekin helpotus.

Olen havainnut, että markkinatalouden perimmäiseen olemukseen liittyviä kysymyksiä kierrellään ja kaarrellaan keskusteluissa kuin kissa kuumaa puuroa. Nyt puheena oleva keskustelunaihe olisi tarjonnut tilaisuuuden paneutua orjuuden olemukseen syvemmin nyky-yhteiskunnassa, mutta tilaisuutta ei tälläkään kertaa osattu (haluttu) käyttää hyväksi. O tempora, o mores! - <i>Seppo Ruotsalainen </i>

Ihmettelit, miksi en kyseenalaista ajankohtaistoimittajan toimimista kirjallisuusohjelman vetäjänä.

Vastaan, toimittajan koulutuksen itsekin aikoinaan opiskelleena, että ohjelman vetäjän toimittajasuuntautuneisuudella ei ole niin paljon merkitystä tällaisessa formaatissa, hänenhän pitää osata vain ohjailla keskustelua ja antaa studioon kutsutun vakituisen " asiantuntijan " ja vieraan käydä keskustelua käsiteltävän kirjan suhteen.

Se, miksi mainitsin esimerkkeinä Haavikon tai Meren pysyvänä asiantuntijavieraana, ei tarkoita etteikö Saisio ja Tikkanen myöskin osaisi kirjoittaa, mutta ovat kuitenkin hieman eri sarjassa edellä mainittujen suomalaisten mieskirjailijoihin verrattuna.

Nyt ohjelmasta tullut vain ärsyttävä naisten sortoesimerkkejä kirjallisuudesta etsivä keskustelutilaisuus. Se on sääli ja ärsyttää varmaan muitakin hyvän kirjallisuuden ystäviä, jotka ohjelmaa katsovat.

Niin - koska tulee ohjelma 10 taideteoksesta, jotka ovat muuttaneet maailmaa? Selvää sortoa on, että puhe on aina kirjallisuudesta.