dokumentti

Katselin elokuvan, jota en olisi saanut nähdä. Se muistutti minulle kuinka dokumenttielokuvassa on kysymys ennen kaikkea näkemisestä. Ja kuinka sokeita olemme.

HotDocs Kanadassa on yksi tärkeimmistä dokumenttielokuvatapahtumista maailmassa.

Dokumenttielokuvan historiaan mahtuu monia klassikkoja, jotka ovat vaipuneet unohdukseen. ( kuten Leo Hurwitzin Strange Victory ja aivan oikein Joe Davidow totesi pari päivää sitten, että Yö ja usva pitäisi näyttää televisiossa kahden vuoden välein.) Tue Sten Müller kirjoittaa Antonionin Kiinasta.

Keskiviikkona ja sunnuntaina televisiossa, samoihin aikoihin Ylen Areenassa, pian jotkut brandina elokuvatettereissa, ohjelmasarjoja nettiin. Dokumenttielokuvan levitys etenee melkoisella vauhdilla.

Kun tiistai-iltaisin pyörii TV 1.ssä draamasarja Generation Kill tulee mieleen, kuinka monta erinomaista dokumenttielokuvaa Irakin sodasta onkaan tehty ja kuinka monta - moensta syystä - on jäänyt näkemättä Suoemssa alkaen Langselyn Iraq Fragment elokuvasta. Tue Steen Müller kirjoittaa Erez Laufertista ( joka on tuttu leikkaaja mm.Arto Haloselle) ja My Country, My Country elokuvssta.