Skip navigation.
Home

Arja Alho : Täystyöllistetyt portsarit (kolumni)

Politiikan ja talouden johtajat ovat istuneet ilmastoiduissa kokoussaleissaan kuulemassa gurujen luentoja globalisaatiosta. He kertovat meille kuinka globaalitalous edellyttää selviämistä taloudellisessa kilpailussa ja että se puolestaan edellyttää verokilpailua, tuottavuuskilpailua, hintakilpailua ja työvoimakilpailua. Pyörimme vuoteissamme levottomina miettiessämme mihin saamme tungetuksi Suomi-brändin? Kilpailussa mihin? Muruistako kilpailemme maailman nälkäisten, kodittomien ja työttömien kanssa kapitalismin pidoissa?

Galileo Galilei todisti maapallon pyöreäksi. Löytöretkeilijät saivat piirretyksi maapallolle kartan. Nautimme kahvista ja chilistä. Moderni aika toi sähkösanomat ja digitaaliaika jatkuvan on-line-uutisvirran. YK:n perustajat vuonna 1945 kokivat, että ihmiskuntaa uhkaavia maailmanlaajuisia sotia ja koettelemuksia on hillittävät ja hallittava. ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.”

Yltiökapitalismi on piilottanut avoimen väkivallan talouden vallaksi muun yli. Kassakone on tässä järjestyksessä korvannut järjen, kilpailu omantunnon ja ahneus veljeyden. Ahneuden ja voitontavoittelun nimissä niin pääomat, investoinnit, tavarat kuin palvelutkin voivat liikkua vapaasti vailla pidäkkeitä.

Mutta ihmiset eivät voi. Silti luonnononnettomuudet, sodat ja vaino pakottavat liikkeelle. Auringonkaipuu tosin käy syyksi. Kapitalismin uusliberalistinen muoto on kiertänyt maanosasta toiseen jyräämällä ensin matalaksi olemassa olevan, jonka jälkeen yksityiset tulevat myymään entistä yhteistä. Irakissa on pula puhtaasta vedestä, vaan ei öljystä. Afganistanissa on tuhottu kerran kymmenessä vuodessa koululaitos ja toimiva hallinto. Somaliassa klaanit jatkavat sotimista koska asekauppiaita riittää. Tämä on globaalitaloutta.

Euroopan Unioni on länsimaisen sivistyksen kehto. Siihen kuuluu käsitys jokaisen jakamattomasta ihmisarvosta. Kuitenkin turvaa hakevien pakolaisten ja parempia olosuhteita etsivien siirtotyöläisten kohtelussa sivistys saa taipua. EU:n sisäasiainministerit pohtivat kokouksissaan millaiset keräily- ja säilytysleirit olisivat tehokkaimmat. Vaikka turvapaikanhakijat olisivat saaneet oleskeluluvan jo jossain EU-maassa, he liikkuvat eteenpäin. Osin siksi, etteivät muusta tiedä. Osin siksi, etteivät he pysty elämään oman onnensa nojassa maissa, jonka kieltä tai viranomaiskäytäntöjä he eivät tunne. Heidän keskuudessaan kulkee sana jostain paremmasta, Shangri-lasta, missä voi tehdä töitä, oppia kieltä, hankkia kodin ja kenties lähettää rahaa kotimaahan jääneille. He eivät vain tiedä, ettei parempaa ole ja että heidän kohtalonsa on elää satamissa, vastaanottokeskuksissa ja kaduilla ja että onnekas on se, joka on elossa ja syytettynä kaikista onnettomuuksista: rikoksista, työttömyydestä, asunnottomuudesta, epäsovusta, erilaisuudesta.

Nyt ei ole kyse siitä mihin kapitalismin suuressa ostoskeskuksessa pannaan rahattomat ja huonosti pukeutuvat. Kyse on siitä, että maailma ei ole ostoskeskus. Ellei ole kapitalismin vastaista politiikkaa, ei ole globaalipolitiikkaa, joka yrittäisi vähentää eriarvoisuutta maailmassa ja ratkoa liikkeelle lähteneitten ihmisten virran aiheuttamia ongelmia. Tämä puhe ei ole puolueettomien humanistien korulauseita ja leijonatkin saavat pitää makeiskorinsa. Tämä on puhetta kapitalismista, globaalista maailmastamme, demokratiasta, kehityksen mittareista ja ihmisarvosta. Tähän tarvitaan johtajuutta. Portsarit ovat jo täystyöllistettyjä.

Ajankohtainen Ykkönen 4.5.2010, YLE Radio 1