Kun radioon tai televisioon tehdään sarjaa, joka kuvaa suhteellisen pitkää ajanjaksoa, sellaista jossa henkilöt varttuvat lapsista vanhuksiksi, joudutaan erilaisiin näyttelijöiden vanhentamis- ja nuorentamisongelmiin. Näyttelijähän on tietysti aina tietyn ikäinen, mutta erilaisin, näyttelijän ulkopuolisin tai näyttelijän omin tekniikoin, hän voi näytellä helposti joko itseään nuorempaa tai vanhempaa, tai jopa molempia.
Televisiossa voidaan maskeerata, puvustaa ym., näyttelijä voi gestiikallaan ja ilmeillään muuttaa todellista ikäänsä. Ja nykyisenä digiaikana voidaan virtuaalisesti muuntaa henkilöä. Mutta silti monissa televisiosarjoissa edelleen esim. vanhennetaan ihmistä näillä vanhoilla keinoilla, ja monesti se myös näkyy. Me katsojat kyllä näemme, että näyttelijän oikea ikä ei klaffaa sen kanssa mitä hän näyttelee. Me tietenkin hyväksymme tämän (ehkä pitkin hampain) ja katsomisen kulttuuriinkin kuuluu, että meidän mielestämme henkilö on vanhentunut. Harmaannetut hiukset ja rypytetty iho ovat siitä merkkejä.
Radiosarjassa on päinvastaista traditiota. Kun draaman henkilö on nuori, keski-ikäinen ja vanha, voi olla että yhdellä ja samalla äänellä ei päästä tavoiteltuun illuusioon; siihen että kuulija kokisi henkilön vanhentuvan. Ja silloin vaihdetaan näyttelijää vanhemmaksi. Mutta tämä ei ole lainkaan yksinkertaisempaa kuin tv-kuvassa yhden ja saman näyttelijän maskeeraaminen. Illuusion on jatkuttava, radiosarjan henkilön on tunnuttava samalta, vaikkakin vanhemmalta, vaikka hänen äänensä on muuttunut. Ääni on nimittäin niin persoonaan sidottu, että ei tahdo löytyä kahta henkilöä, joilla on samanlainen ääni, mutta vain eri ikäinen. Joitakin äiti-tytär – ja isä-poika –näyttelijäpareja on, joissa tämä ilmiö toteutuu. Ääni sisältää hyvin paljon informaatiota ja viestejä meille kuulijoille. Paitsi että se viestii iästä (aina ei kylläkään kovin tarkasti, joten tällaisia ääniä kannattaa suosia radiossa), siinä kuuluu myös temperamentti, luonne, persoonallinen rytmi, huumorintaju. Ja kun näytteijä vaihtuu, tämä kaikki vaihtuu.
Kun suunnittelimme "Täällä Pohjantähden alla" –sarjaa, oli ratkaistava keskeinen kysymys näyttelijän vaihtamisesta vanhempaan roolihenkilön vanhetessa. Hyvin pian oli selvää, että on joitakin sellaisia keskeisiä rooleja, joissa tällainen vaihto on tehtävä. Ja tehtiin. Nyt kun sarja on lähes valmis, siinä on esimerkiksi Akselin roolissa neljä eri henkilöä, kaksi lasta ja kaksi aikuista. Aleksin roolissa kolme, Jussin kaksi, Alman kaksi, samoin Kivivuoren Jannen ja Leppäsen Aunen rooleissa. Kuulija saattaa juuri siinä kohdassa, missä näyttelijä vaihtuu, hiukan olla ymmällään, mutta meidän tekijöiden on vain uskottava että tarinan jatkuvuus vetää mukaansa ja uusi näyttelijä on edelleen sama roolihenkilö kuin aikaisemminkin.
PS. Joskus roolihenkilö ei vuosienkaan myötä muutu. Tyyppikomedioissa on näin. Komediasarjassa ”Knalli ja sateenvarjo” kaikki henkilöt pysyvät koko ajan samanikäisinä. Esim. erikoisosaston sihteeri Mildred on koko ajan n. 18-20 –vuotias. Aila Svedberg on näytellyt roolia vuodesta 1980 2000-luvulle bravuurimaisesti samana henkilönä pysyen.
