Marraskuun puolivälissä ”Täällä Pohjantähden alla” -kuunnelmasarja etenee jo Linnan trilogian kolmanteen osaan. Sen seitsemän viimeistä jaksoa ovat dramatisointi kirjan viimeisestä osasta. Kuten olen kai jo useamman kerran tästä sarjasta kertoessani sanonut, kolmen ohjaajan, kolmen dramatisoijan ja kolmen äänisuunnittelijan tuotantomuotoon mentiin käytännön syistä, jotka liittyivät tuotannon kestoon ja tehokkuuteen. Mutta oli myös yksi muu syy. Se oli se, että uskoin 21-osaisen sarjan saavan vaihtelua ja sitä myöten lisäävän kuunteluhalukkuutta siitä, että kullakin Linnan trilogian osalla oli omat tekijänsä ja sarjan kukin kolmennes siis tyylillisesti omanlaisensa. Niinhän Linnan trilogian osatkin ovat omia itsenäisiä teoksiaan, joilla kullakin on hiukan muista poikkeava tyylinsä. Ehkä romaanista puhutaessa olisi parempi puhua rakenteesta kuin tyylistä.
Ja niinpä kuulijat ovat selvästi reagoineet siihen, että ensimmäiset seitsemän jaksoa (kirjan 1. osa) kuulostivat erilaiselta kuin seuraavat seitsemän (kirjan 2. osa), jotka parhaillaan ovat menossa. Nyt sarjassa koetaan kiihkeitä vaiheita. Yhteiskunnan vastakohdat ovat kärjistyneet sodaksi: kaikki on sekavaa, meluisaa ja ahdistunutta. Käytännön elinolojensa muuttamisen ja, kuten myöhemmin on formuloitu, vakaumuksensa puolesta taisteluun ja kapinaan nousseet löydään ja kosto alkaa elää. On selvää, että tällaisten vaiheiden kuunteleminen on erilaista kuin alkujaksojen, joissa elämää ja tulevaisuutta alettiin rakentaa, alettiin luoda tyhjästä pysyvää. Usko elämään oli suuuri ja se myös kuului kuunnelman jaksoissa. Nyt kansalaissodan jaksoissa ihmisiä tuomitaan, vangitaan, kidutetaan ja tapetaan. Ja me kuulijat tietysti seuraamme, miten päähenkilömme Akseli Koskela, tinkimätön periaatteen mies, nujerretaan ja lopuksi armahdetaan. Mutta jäljet ovat jo jääneet mieheen.
Kun tullaan kirjan viimeisen osaan (jaksot 15 - 21), tapahtuu sarjassa taas muutos. Maa joka teoksessa on keskeinen omistamisen, toimeentulon ja identiteetin luoja ja ylläpitäjä, on keskeinen kiistan kohde edelleen kansalaissodan jälkeisissä demokratian toteuttamisen ja katkeruuden haparoivissa vaiheissa. Koskelassa aletaan jälleen rakentaa uutta. Sarjan seitsemässä viimeisessä jaksossa edetään 1920-luvulta 50-luvulle. Näihin kolmeen vuosikymmeneen tiivistyy Suomen historiassa kansalaisyhteiskunnan synty. Tosin kovien kokemusten jälkeen.
Kansalaissodan jättämässä katkeruuksien ilmapiirissä rakennetaan uutta, torpparit vapautuvat, Pentinkulma alkaa koneelllistua, mutta sitten tulee lama ja työttömyys, nationalistiset virtaukset ulottuvat myös tälle kylälle, puoluepolitikointi ja vasemmistovainot alkavat toden teolla, syttyy toinen maailmansota. Sota koskettaa rajusti Koskelaa ja Pentinkulmaa.
Näissä jaksoissa koskettavuus ja liikuttavuus ovat avainsanoja. Elämän puolesta taisteleminen ja siinä taistelussa häviäminen kiteytyy Akselissa, joka on menettänyt kansalaissodassa kaksi veljeään ja menettää seuraavassa sodassa kolme poikaansa. Eikä vain Akselissa, vaan koko perheessä. Elinan osuus on hyvin painokas.
Kun Linnan ”Tuntematon sotilas” kuvaa sotaa etulinjan näkökulmasta, niin ”Täällä Pohjantähden alla” kuvaa samaa sotaa kotirintaman puolelta. Tämä vetoaa vahvasti tunteeseen. Näissä jaksoissa viimeistään uskon kuulijan jo samaistuneen Pentinkulman henkilöihin niin, että kyynel väkisinkin vierähtää poskelle niitä kuuunnellessa. Ainakin minulle, joka nyt olen ”vapaa kuuntelija”, kävi niin.
Yksi asia kannattaa panna merkille. Kuunnelman äänimaailma muuttuu. Siitä tulee allegorisempi, vertauskuvallisempi, jota monen linnun laulut vielä korostavat. Äänitaustan hienovarainen sointi omalla tavallaan viittaa jo 50-luvulta eteenpäin, tähän meidän omaan aikaamme. Me olemme niiden vaiheiden perillisiä, joista ”Täällä Pohjantähden alla” kertoo. Sarjan viimeisessä kolmanneksessa rakennetaan tunneyhteyttä, kokemuksellista siltaa kuulijasta hänen omaan menneeseensä.
Mutta kannattaa huomata, että tällaisia vaiheita ja kohtaloita eletään maailmassa tälläkin hetkellä.
Jaksot 15 – 21 on dramatisoinut Hannu Raittila ja ohjannut Sakari Kirjavainen, äänisuunnittelijoina ovat toimineet Tiina Luoma ja Ari Mursula.
