KIVUN KOKEMUS

Loputonta hätää ja syvää ahdinkoa tihkuvan ranskalaisen dokumenti-esseen tekijä Stephen Dwoskin on haastatellut niin lääkäreitä, potilaita, urheilijoita kuin sadomasokistejakin kivun kokemuksesta. Heitä, jotka ovat joutuneet kivun kurimukseen ja heitä, jotka ovat suorastaan hakeutuneet kivun piiriin. Dwoskinilla on aiheesta toki myös omakohtaista sanottavaa.

- Kipu on oleellinen osa ihmisyyttä, heikkoutemme tai vahvuutemme mitta. Kivusta puhutaan paljon, mutta sitä ei ymmärretä. Tuntemukset vaihtelevat mielen, sydämen ja sielun syövereistä, pinnasta ytimiin. Yksi mikä on varmaa on, että kivun kanssa on taisteltava, itseään suojellakseen, itsensä voittaakseen. Se on samalla epämiellyttävää ja uutta varmuutta antavaa. Juuri siksi kipu on niin kiehtovaa, mystistä ja arvoituksellista, Dwoskin toteaa.

Koska kipu ei useinkaan anna näkyviä merkkejä, Dwoskinin on 'tislattava' kipu. Onnistuuko hän siinä? Haastateltavat yrittävät edes kuvailla tuntemuksiaan, he, jotka haluavat ehdottomasti eroon kivusta, he jotka ovat siihen syvästi vaipuneita tai siitä voipuneita. Jotkut heistä ovat täysin kivun lumoissa, jotkut taas löytävät kivullekin arvon ja merkityksen.

Stephen Dwoskin haastattelee muun muassa mieleltään sairastunutta nuorta naista, päänsärkykierteeseen joutunutta kanssasisarta, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin kivun lamauttamaa ihmistä ja kumppaninsa kanssa yhtä tuskaa läpi käyvää miestä. Kuvat kulkevat yksityisestä yleiseen, sodan kauheuksista kidutuksiin.

Siis, mikä ja missä on kivun todellisuus?

• Ohjaaja: Stephen Dwoskin
• Tuotanto: ZDF/ARTE, 1997

In English In English In English

PAIN

Pain manifests itself in numerous ways. We distinguish between different kinds of pain, for sake of clarity (and, paraphrasing Samuel Beckett), there are "those of the mind, those, of the heart, those of the soul (none prettier than these) and finally those of the body proper, first the inner or latent, then those affecting the surface". Pain life: religion, sport, sex, politics, work. It makes part of each one, integrated and indiscriminate. Pain makes us focus on ourselves: in a sense, it's a measure of the self. In pain one has to fight, to stand for one's self and to challenge one's self. It's unpleasant and reassuring at a time.

Going beyond the external display Stephen Dwoskin distills the "essence" of pain. But finally, does it have any definitions? How can we pin it down, circumscribe it, address it?

Each of us tries desperately to understand and to describe it. Each endeavors to "say" or at least attempt to stammer out what is this phenomenon on pain. And we all give it explanations and expressions in our own personal way - with elaborate details and sweeping metaphors.

Everyone in the film speaks of pain: Those wishing to overcome it, those immersed in it, those seeking or suffering it, those who are fascinated by it, those who find value or meaning into it.

So, where and what is true nature of pain? Endless, deep distress seeps from these interviews, from those who suffer, overcome or seek pain. The documentary acquires a peculiar tone, always touching, often staggering, and often disturbing. It is built as a quest for comprehension of the human being, in all his complexity and frailty.

• Director: Stephen Dwoskin
• Production: ZDF/ARTE, 1997