YLE YLE Oppiminen opettaja.tv
Ekolokero
Ekolokero
Ekolokero
Ohjaamo Katsomo Treenaamo

Etusivu
Sää
Ihan pihalla

E-kortit
Palaute
Open paja
Ohje

HYÖNTEISISTÄ ON MONEKSI

Selkärangattomia eläimiä on maapallolla käsittämättömän paljon. Pelkästään hyönteisiä on tunnistettu n. miljoona ja paljon on vielä tunnistamatta.
Hyönteisetkin kuuluvat selkärangattomiin eläimiin, eli niihin, joilla ei ole kiinteää tukirankaa.
Hyönteisten ulkonäkö vaihtelee suuresti. Ei ehkä heti tule mieleen, että suruvaippa, sudenkorento, sylkikaskas, muurahainen, mehiläinen ja leppäkerttu ovat hyönteisiä ja kuuluvat samaan selkärangattomien luokkaan.

Mitkä ovatkaan hyönteisen tuntomerkit? Ohjelmassa tuntomerkkejä esitellään kärpäsen avulla, sillä sen rakenne kuvastaa hyönteistä hyvin. Hyönteisellä on kolmiosainen ruumis, pää, keskiruumis ja takaruumis. Raajapareja on kolme eli jalkoja on yhteensä kuusi. Siipiä on kaksi paria, mutta joillakin lajeilla toinen siipipari on surkastunut. Verkkosilmät. Sillä on myös tuntosarvet ja pistämiseen, puremiseen tai imemiseen erikoistuneet suuosat. Tunnistamistaitojasi voi harjoitella Treenaamossa.

Suomalaiset hyönteiset jakautuvat 25 lahkoon. Suurin niistä on pistiäiset. Niitä ovat mm. muurahaiset, kimalaiset ja ampiaiset. Seuraavaksi eniten on kaksisiipisiä. Niitä ovat mm. hyttyset, vaaksiaiset, kärpäset ja paarmat. Kovakuoriaiset ovat kolmanneksi suurin ryhmä. Kovakuoriaisia ovat mm. sepät, sittiäiset, jäärät, kärsäkkäät ja kertut. Värikkäät päiväperhot ovat puolestaan edellisiin verrattuna varsin vaatimaton ryhmä.

Ohjelmassa kerrotaan myös, miten hyönteisiä voi harrastaa. Heinäsirkkoja, hepokatteja ja sudenkorentoja voi tarkkailla maastossa tai omalla kotipihalla, ihan niiden omassa elinympäristössään. Kevään etenemistä voi tarkkailla bongaamalla perhoslajeja. Niille voi valmistaa syöttinesteitä. Niitä sitten sivellään puunrungoille tai imeytetään sitä vaikkapa vaahtomuovin palaseen. Sitten vain odottelemaan ja opettelemaan eri lajeja.

Vaikka hyönteiset eivät aina olisikaan niin miellyttäviä eläinnaapureita, ovat ne kuitenkin erittäin merkittävässä asemassa luonnon kiertokulussa. Ilman niitä ei oikein mikään toimi. Ne pölyttävät, hajottavat, tuottavat hunajaa, möyhivät maata kuohkeaksi ja kaiken lisäksi toimivat ehtymättömänä ruoanlähteenä muille eliöille. Mitä kaikkea tapahtuisikaan, jos hyönteisten kirjo puuttuisi? Sitä voit miettiä lisää TREENAAMOSSA.

Monien hyönteisten elämänkaareen kuuluu neljä vaihetta: muna, toukka, kotelo ja aikuinen. Tätä kutsutaan täydelliseksi muodonvaihdokseksi. Osalla hyönteisistä puuttuu kuitenkin kotelovaihe ja silloin puhutaan vaillinaisesta muodonvaihdoksesta. Silloin viimeisen nahanluonnin jälkeen toukasta kuoriutuu suoraan aikuinen.
Muna, toukka ja kotelovaihe eletään usein vedessä. Vasta aikuisvaihe vietetään kuivalla maalla. Vaihtelua esiintyy kuitenkin tässäkin asiassa. Esimerkiksi hyttyselle vesilätäköt, kuralampareet ja kaikenlainen muu märkyys tarjoaa loistavat lisääntymisolosuhteet. Kosteina kesinä hyttyssukupolvia tuleekin jatkuvasti lisää. Ihmisiä harmittaa, mutta hyönteissyöjät ovat riemuissaan.
Tutustu hyönteisten lisääntymiseen KATSOMOSSA. Oletko koskaan itse nähnyt hyttystoukkia tai sudenkorennon munintaa?

VINKKI: Käy KOOSTAMOSSA tutustumassa hyönteisistä tehtyihin koosteisiin. Voit itsekin kertoa kevään hyönteishavainnoista.

 

Rinna Härkönen/ YLE
AP Graphics Bank/YLE
AP Graphics Bank/YLE
Mikko Nurmi/YLE


Koostamo
Koostetut