1.osa
HISTORIAA YLEISESTI
On tärkeää tuntea naisen historiaa, jotta voi
ymmärtää nykyistä tilannetta.
Kymmeniätuhansia vuosia sitten naisen asema on ollut aika
hyvä. Nainen on ollut äiti maa, jumalatar, synnyttäjä,
elämää antava voima, hyvin voimakas ja arvostettu
hahmo. Tämä synnyttämisen voima on kenties pelottanut
miehiä ja johtanut siihen, että nainen on pikkuhiljaa
joutunut alistettuun asemaan.
Muutama tuhat vuotta eKr. naisen asema alkoi heiketä ja
miehen valta kasvaa.
Naisen toimia alettiin kontrolloida yhä voimakkaammin.
Kristinuskon ja muiden uskontojen synnyn jälkeen miesten
ylivalta on perusteltu jumalallisella lailla ja nainen on joutunut
yhä alistetumpaan asemaan.
Pahimmillaan naisviha ilmeni 1000-luvulla noitavainojen aikaan.
Kirkon toimesta kaikki osaavat naiset; yrttimummot, kätilöt,
kansanparantajat poltettiin roviolla, noitina.
Viime vuosisadalle saakka voi sanoa, että ensin naista
ovat hallinneet isät, sen jälkeen aviomiehet ja jos
nainen ei mennyt naimisiin, niin veljet.
Jopa nykyään näemme tilanteita, jotka juontavat
juurensa tästä naisen kontrolloinnista. Vaikka välillä
tuntuu, että voimme täysin itsenäisesti vaikuttaa
omiin asioihimme, niin historia vaikuttaa edelleen.
Synkänkuuloisesta historiasta huolimatta, naisilla on kuitenkin
aina ollut oma vahva alakulttuuriinsa, oma historiansa ja tarinat,
jotka ovat pitäneet naisia hengissä - koska kuitenkin
tässä on kaiken keskellä hyvin selvitty!
Takaisin ylös
2.osa
KUUKAUTISTEN HISTORIA
Kuukautiset ovat aina olleet hyvin mystinen tapahtuma naisen
elämässä ja ne ovat aiheuttaneet paljon pohdiskelua.
Viimeisten 2000 vuoden ajan on ajateltu, että nainen on
kuukautisten aikana likainen ja saastunut. Useissa kulttuureissa
nainen on kuukautisten ajaksi eristetty pois yhteisöstä.
Mutta, esimerkiksi Intiassa eristäminen on saanut hieman
myönteisemmän luonteen. Naisilla on ollut kuukautishuone,
johon nainen on päässyt lepoon, naisyhteisöön.
2000 vuotta sitten elänyt gynekologi Soranus on kirjoittanut
vanhimman löydetyn gynekologian oppikirjan. Soranus oli
aikaansa edellä. Hänen mielestään luonto
oli suunnitellut naisen fysiologian ja koska luonto ei tee mitään
turhaa, täytyy kuukautisilla olla jokin käytännön
tarkoitus. Soranus arveli sen liittyvän raskaaksi tuloon
ja oli oikeassa. Soranuksen kirjan mukaan 2000 vuotta sitten
kuukautiset alkoivat keskimäärin 14 vuoden iässä.
Se oli tärkeä ikävaihe , koska silloin tyttö
oli naimakelpoinen, hänet naitettiin ja hän oli valmis
tekemään lapsia. Lapsuus oli todella lyhyt.
Vasta viime vuosisatoina ylempien sosiaaliluokkien naiset oppivat
käyttämään kangassiteitä, joita pestiin
ja kuivattiin.. Alemmissa sosiaaliluokissa tätä mahdollisuutta
ei ole ollut. Nykyään tilanne on huomattavasti helpottunut;
on siivellisiä siteitä, siivettömiä siteitä
ja tamponeja joka lähtöön.
Täytyy muistaa, että joissakin kulttuureissa kuukautisten
alkaminen on ollut hyvin myönteinen asia. Niiden yhteydessä
on järjestetty initaatioriittejä, joissa tyttö
hyväksyttiin heimonsa naisten joukkoon naisena. Kuukautisten
alkaminen on ollut ja on edelleen merkki siitä, että
elämä kulkee normaalilla mallilla ja tytöstä
on tullut nainen.
Takaisin ylös
3.osa
RASKAUDEN JA SYNNYTYKSEN HISTORIA
Naisen merkittävin tehtävä kautta historian
on ollut synnyttää lapsia. Naiselta itseltään
ei aina välttämättä ole kysytty milloin
hän haluaa tulla raskaaksi ja kenen kanssa. Suvunjatkaminen
on ollut naisen velvollisuus ja kohtalo.
Kunnollista ehkäisyä ei ole aikaisemmin ollut olemassa.
Synnyttäminen oli äärettömän vaarallista
ja naisten kuolleisuus oli suuri. Ei ollut käytettävissä
niitä hoitokeinoja kuin nykyää on. Keisarileikkauskin
on ollut turvallista tehdä vasta parin viime vuosikymmenen
aikana.
Myös lapsivuodeaika oli vaarallista. Jos lapsi saatiinkin
turvallisesti synnytettyä, niin ei ollut mitään
keinoja hallita verenvuotoja eikä tulehduksia. Antibioottilääkkeitä
ei tunnettu. Kokonaisuudessaan naisen elinikä on vasta
viimeisen sadan vuoden aikana noussut 70-80vuoteen.
Vastasyntyneen lapsen menettäminen oli aiemmin melko normaali
asia eikä se herättänyt niin suuria järkytyksen
tunteita kuin nykyään. Se oli luonnollinen osa elämää,
kun taas nykyään, jos vastasyntynyt lapsi menehtyy,
sitä pidetään sairaalan henkilökunnan hoitovirheenä.
Raskauden ajan seuranta ja synnyttäminen turvallisuus
on Suomessa huippuluokkaa.
Synnyttäminen on periaatteessa yhtä vaarallista kuin
aina ennenkin, mutta hyvässä seurannassa, turvallisissa
olosuhteissa, nykyisellä lääketekniikalla ja
oikealla tavalla avustaen mitään hätää
ei ole.
Takaisin ylös
4.osa
KAUNEUSIHANTEIDEN HISTORIAA
Naisen ehkä merkittävin ase kautta historian on ollut
hänen ulkomuotonsa.
Tätä ulkomuotoa on muokattu mitä moninaisimmin
keinoin, ajoittain hyvinkin väkivaltaisesti.
Egyptissä tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua oli
voimakas ehostuskulttuuri. Sekä miehet että naiset
käyttivät peruukkeja ja etenkin naiset myös hyvin
voimakkaita silmämeikkejä .
Antiikin ajan nainen oli luonnollinen. Antiikin naispatsaissa
nainen on kuvattu alastomana ja vain vain kevyet ohuet harsot
kiertävät kaunista naisvartaloa.
Keskiajalla oli muodissa kalpea, aneeminen nainen. Laihuus
edusti sielun puhtautta. Naiseus piti häivyttää
kirkon vaikutuksesta, koska nainen jo sellaisenaan edusti syntiä.
Historiassa on myös aikoja jolloin ihannoitiin pyylevää
ja hyvin runsasmuotoista naista, koska se oli merkki vauraudesta:
nainen on saanut ravintoa riittävästi ja on hedelmällinen.
Jossain vaiheessa raskaus oli muotia. Silloin naiset korostivat
pukeutumisella vatsaa.
Aikanaan myös takapuolta on haluttiin korostaa.
1900-alkupuolella muotiin tulivat ampiaisvyötäröt.
Hengitystä ahdistavalla, tiukalla korsetilla teetettiin
naiselle luonnottoman kapea vyötärö.
Myös kasvomaalit, joilla kasvot kalkittiin valkoisiksi,
ovat saattaneet sisältää lyijyä ja muita
terveydelle hyvin haitallisia aineita.
Nykyään paineet ulkomuotoa kohtaan ovat periaatteessa
yhtä kovat kuin ennenkin. Myös keinot ovat koventuneet,
koska käytössä on mm. plastiikkakirurgia, jolla
voidaan tehdä erilaisia leikkauksia. Ulkomuotoon kohdistuvista
yleisistä paineista huolimatta nykyään naisella
on enemmän kuin koskaan aikaisemmin mahdollisuus olla persoonallinen
ja sillä tavalla kaunis.
Takaisin ylös
5.osa
ITSENÄISEN NAISEN HISTORIAA
Itsenäisen naisen historia ei ole sen pidempi kuin Suomen
historia eli noin vuosisadan verran.
Kautta historian on toki ollut itsenäisiä, merkittäviä
naisia, mutta naiset ryhmänä eivät juuri koskaan
ole nousseet historian lehdille. Vaikuttajanaisia on toki ollut,
mutta historia on miesten kirjoittama.
Ensimmäisiä yksittäisiä mahtinaisia oli
Egyptin Kleopatra, joka eli hieman ennen ajanlaskun alkua. Kleopatra
on varmasti henkilö, josta jokainen on kuullut - mahtava
kuningatar ja poliitikko.
500-luvulla Bysantissa, joka oli sen ajan merkittävin
kulttuurin, politiikan ja kirkon keskus, hallitsi kuningatar
Theodora yhdessä miehensä kanssa hyvin voimakkaasti
bysanttilaista maailmaa.
Keskiajalla esiin nousee uusi naisryhmä nk. Pyhät
naiset. Esimerkiksi Katarina Sienalainen, joka sai jopa patriarkaaliselta
katoliselta kirkolta kunnianimen Kirkon opettaja. Myös
Ruotsin Pyhä Birgitta kuuluu pyhiin naisiin. Hänet
naitettiin 13-vuotiaana ja hänestä tuli suurperheen
äiti. Vanhempana, jäätyään leskeksi,
hän kiinnostui ympäröivistä asioista ja
halusi vaikuttaa niihin. Birgitasta tuli hyvin vaikutusvaltainen
1300-luvun Ruotsisuomessa, hän perusti birgittalaisluostarin
ja jopa kuningas kuunteli hänen neuvojaan. Loppujen lopuksi
hän siirtyi Roomaan ja yritti vaikuttaa paavin poliittisiin
päätöksiin. Myöhemmin Birgitta julistettiin
pyhäksi. Esimerkiksi Saksan alueella vaikuttanut Hildegaard
Bingeniläinen on ollut vastaavanlainen hyvin merkittävä,
sivistynyt, osaava ja tietävä nainen.
Vuosisatojen aikana Euroopassa ovat vaikuttaneet mm. seuraavat
naiset: Englannissa Elisabeth I ja Viktoria, Italiassa Katarina
di Medici, hallitsijan puoliso ja merkittävä kulttuurivaikuttaja,
taiteiden suosija sekä Venäjän mahtihallitsija
Katariina Suuri. Eli naiset ovat olleet miesten veroisissa asemissa,
mutta vain satunnaisesti, eivät koskaan kollektiivisesti.
Vasta 1800-luvun alussa naisten kiinnostus omaa asemaa kohtaan
alkoi herätä. Vähitellen muodostuu eurooppalainen
naisliike, jonka työn myötä on pikku hiljaa valveuduttu
myöntämään, että naisillakin on yhteiskunnallinen
rooli ja heillä täytyy olla samanlaiset oikeudet kuin
miehilläkin.
Naisen aseman muuttuminen on ollut todella nopeaa, kun se 1800-luvulla
lähti käyntiin. Valtiollisen äänioikeuden
naiset saivat ensimmäisinä Euroopassa Suomessa 1906.
Äänioikeuden myötä naisten mahdollisuus
vaikuttaa omiin asioihin on lisääntynyt merkittävästi
ja kaikilla yhteiskunnan eri aloilla toimii myös naisia.
Hyvä naiseus on sitä, että voimme yhdessä
miesten kanssa rakentaa tasapainoista yhteiskuntaa meille kaikille!
Takaisin ylös
Takaisin
Lääkäri-palstalle