 |
 |
|||||||||||||||
| Suomen ja Venäjän Karjalan nimistö Karjala-nimistösivulla on selitetty Suomen ja Venäjän Karjaloiden keskeisten alueiden maantieteellinen rajaukset. Nimistön on toimittanut Marja Torikka Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. |
|||||||||||||||
 |
|||||||||||||||
|
|||||||||||||||
 SUOMEN KARJALA Suomen Karjala muodostuu Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnista. Siihen kuului ennen sotia 1939-1944 myös Karjalankannas ja Laatokan Karjala entisessä Viipurin läänissä. Suomen Karjala voidaan hahmottaa myös Karjalan muinaismaakuntana, Suomen itäisimpänä historiallisena maakuntana. Stolbovan rauhan (1617) jälkeen muodostunutta Karjalan maakuntaa on pidetty Suomen karjalaisten asuma-alueena talvisotaan asti. |
|||||||||||||||
|
Karjala - Korela Karjala-nimen alkuperä on vielä epäselvä. Viimeisimmät selitykset arvelevat sen juontuvan joko germaanisesta tai balttilaisesta kielimuodosta lainatusta karja-sanasta (joka on merkinnyt 'joukkoa', varsinkin 'sotajoukkoa') tai jostakin kadonneesta maastotermistä (vrt. esim. kari 'vedenalainen kivi', 'somerikkoinen maa' tai 'koskipaikka'). Venäläisissä lähteissä Korela on vanhan karjalaiskeskuksen (myöhemmin Käkisalmena tunnetun) nimitys. Yleisesti esitetty väite, että Karjala olisi saatu Korelasta, ei pidä paikkaansa, vaan lainaaminen on tapahtunut toisin päin. Korela on lainattu itämerensuomalaisesta Karjala-nimestä niin varhain, että se on ehtinyt mukaan muinaisvenäjässä tapahtuneisiin äänteenmuutoksiin. Lisää tietoa saa esim.teoksesta "Suomen sanojen alkuperä, 1. osa. 1992" tai Janne Saarikiven artikkelista "Karjala - 'karjamaa' vai 'karikko" s. 491 teoksessa " Karjalan synty I. Viipurinläänin historia. 2003". |
|||||||||||||||
|
Etelä-Karjala Etelä-Karjala on Suomen maakunta, joka rajoittuu Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakuntiin ja kuuluu Etelä-Suomen lääniin. |
|||||||||||||||
|
Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka rajoittuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntiin ja kuuluu Itä-Suomen lääniin. |
|||||||||||||||
|
VENÄJÄN KARJALA Venäjän Karjala muodostuu nykyisestä Karjalan tasavallasta. Voidaan myös käyttää monikkoa Venäjän Karjalat, kun toiseksi Karjalaksi ajatellaan Tverin Karjala; mukaan luetaan toisinaan myös Novgorodin Karjala. |
|||||||||||||||
|
Karjalankannas Karjalankannas on Suomenlahden, Laatokan ja Saimaan rajoittama Karjalan osa. Karjalankannaksen luoteisraja kulkee Viipurinlahdesta Hiitolaan, Laatokan länsikulmaan. Alue kuului ennen sotia 1939-1944 Suomelle. Nykyään alue kuuluu Leningradin hallintopiiriin. |
|||||||||||||||
Laatokan KarjalaLaatokan Karjala on Laatokan luoteis-, pohjois- ja koillispuolinen osa ennen sotia 1939-1944 Suomelle kuulunutta Karjalaa. Laatokan Karjala alkaa Kurkijoesta ja ulottuu Korpiselän ja Ilomantsin kaakkoisosiin saakka. Laatokan Karjalan osaksi on usein mainittu Raja-Karjala, joka tarkoittaa tavallisimmin sitä alueen itäisintä osaa, joka oli Salmin kihlakunnan ortodoksiväestön asuma-aluetta. Nykyään alue kuuluu Karjalan tasavaltaan. |
|||||||||||||||
|
Luovutettu Karjala Luovutettu Karjala käsittää Neuvostoliitolle sotien 1939-1944 jälkeen luovutetut alueet: Karjalankannaksen sekä suurimman osan Laatokan Karjalaa. |
|||||||||||||||
|
Karjalan tasavalta Karjalan tasavalta muodostuu Vienan Karjalan ja Aunuksen Karjalan lisäksi Suomen luovuttamista Laatokan Karjalan ja Sallan-Kuusamon alueen eteläosasta sekä Äänisen itäpuolisista alueista. |
|||||||||||||||
|
Vienan Karjala Vienan Karjala on Venäjän Karjalan pohjoisin osa. Sen alueella ovat Kalevalan (entisen Uhtuan), Louhen, Kemin ja Belomorskin piirit. |
|||||||||||||||
|
Aunuksen Karjala Aunuksen Karjala muodostuu Venäjän Karjalan keski- ja eteläosasta. Sen alueella ovat Mujejärven, Segežan, Karhumäen, Kontupohjan, Suojärven, Prääžän, Pitkärannan, Lahdenpohjan, Aunuksen, Äänisenrannan ja Puudožin piirit. |
|||||||||||||||
 |
|||||||||||||||
|
Tverin Karjala Tverin Karjala sijoittuu Tverin hallintopiiriin. Pääosa karjalaisista asuu alueen keskiosassa. |
|||||||||||||||
|
Novgorodin Karjala Novgorodin Karjala on käsittänyt karjalaisen väestön asumat seudut Borovitšin, Tihvinän ja Valdain kihlakunnissa. Nykyisin karjalaisia on Tihvinän seuduilla Leningradin hallintopiirissä ja vielä mahdollisesti Valdain seudulla Novgorodin hallintopiirissä. |
|||||||||||||||
 Itä-Karjala Itä-Karjala tarkoittaa tavallisimmin Tarton rauhansopimukseen (1920) perustuvan Suomen itärajan takaista karjalaisten asuma-aluetta, joka vastaa suunnilleen nykyistä Karjalan tasavaltaa lukuun ottamatta luovutettuja alueita ja Äänisen itäpuolta. Nimitys on ollut Venäjän Karjalan rinnakkaisnimi. |
|||||||||||||||
|
|||||||||||||||
