Vanhimmat ihmistoiminnan merkit rajantakaisessa Karjalassa ulottuvat kivikauden loppuun noin 2000 eKr, ensimmäiset maanviljelyn merkit keskirautakaudelle 200 – 600 jKr.
Kirjoittaja: Kirjoitus perustuu Matti Saarniston toimittamaan ”Viipurin läänin historian I osaan (Karjalan Kirjapaino Oy 2003)

Luovutettu Karjala väikkyy sieltä lähtemään joutuneiden mielissä luonnoltaan verrattoman kauniina kotiseutuna. Miltä Karjalan luonto näyttäytyy kulkijalle tänä päivänä?
Kirjoittaja: Pertti Siilahti, Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuuston puheenjohtaja

Helsingin yliopiston Karjalainen Osakunta täyttää pyöreitä vuosia Kalevalan päivänä 28.02. 2005. Juhlavuoden aloittaa helmikuun puolessa välissä Pohjois-Karjalan maakuntamuseossa aukeava ”Pieni isänmaa” – näyttely.
Kirjoittaja: Anu Heikkilä, Näyttelytoimikunnan puheenjohtaja

Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurityön ja -toiminnan kattojärjestö. Sen ydintehtävänä on vaalia ja kehittää karjalaista kulttuuriperinnettä.

Viipuri-keskus on suomalainen tiedotus-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan keskus, jonka tarkoituksena on syventää Viipurin ja Karjalankannaksen historian, kulttuurin ja nykypäivän tuntemusta rajan molemmin puolin.

Sukututkimuksella ja sukuseuratoiminnalla on tärkeä merkitys karjalaisen kulttuurin säilyttämisessä tuleville sukupolville.
Kirjoittaja: Eero Mattila, YLE Teema

Vienan Karjalan nimi liittyy alueen suurimman virran Vienajoen nimeen.
Kirjoittaja: Heikki Kirkinen

Siirtoväen keskittymäalueita ovat 1950-luvulta lähtien olleet Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen ja Kymen läänit.
Kirjoittaja: Tarja Raninen-Siiskonen, Joensuun museot

Karjala-nimistösivulla on selitetty Suomen ja Venäjän Karjaloiden keskeisten alueiden maantieteellinen rajaukset. Muistatko sinä, missä Aunus, Raja-Karjala tai Itä-Karjala sijaitsevat? Nimistön on toimittanut Marja Torikka Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.

Luovutettu Karjala -sivusto esittelee luovutetun Karjalan historian ja kaikki luovutetun alueen kaupungit, kauppalat ja pitäjät kartoin, tekstein ja valokuvin.

Euroopan poliittisen tilanteen kiristyessä Neuvostoliitto käynnisti epäviralliset tunnustelut rajajärjestelyistä Suomen hallituksen kanssa 1938.
Kirjoittaja: Lasse Vihonen, YLE Radioarkisto

Karjalaiset ovat jakautuneet kielensä puolesta kahteen suureen ryhmään: suomen kieltä puhuviin ja karjalan kieltä puhuviin. Etelä- ja pohjoiskarjalaiset samoin kuin siirtokarjalaisetkin sanovat tavallisimmin puhuvansa karjalan murretta tai jopa vain karjalaa. Mikä on kielen ja murteen ero?
Kirjoittaja: Marja Torikka, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus