Karjalan vaakuna
Karjala
Karjalan historiaa

2 x 30 min YLE Teemalla alkaen 30.8.
Ylen avoimen yliopiston sarjan toinen osa Karjala: Kahden riikin riitamaa to 1.9. klo 19.30

Toimittaja: Sirkku Vepsäläinen
Paanajärvi. Kaksi miestä ja pieni poika hakemassa veneellä uunikiviä uunikivirannasta. Kuva: I.K. Inha 30.8. Karjala - Kalevalan laulumaa

Kun Suomelle tarvittiin historia, se löydettiin Karjalasta, erityisesti Vienan Karjalasta. Kun sortovuosina tarvittiin identiteetin vahvistusta, lähtivät taiteilijat ja tutkijat suurin joukoin Lönnrotin jalanjäljissä etsimään aitoa ja alkuperäistä suomalaisuutta.

Pari vuosikymmentä myöhemmin syntyi Kannaksen-romantiikka. Kannaksen romantikot eivät kuitenkaan etsineet alkusuomalaisuutta, vaan rappeutuvan bysanttilaisuuden ja pitsihuvilain eksotiikkaa.

Kun Suomen Karjalan väestö viime sotiemme jälkeen joutui jättämään kotinsa, sai Karjala-romantiikka taas uuden sisällön. Menetetyt alueet alkoivat muuntua yleisen Karjala-myytin osaksi. Nyt, kun rajat ovat avautuneet ja matkat niin Vienan Karjalaan kuin siirtokarjalaisten entisille kotiseuduille ovat mahdollisia, elämme uuskarelianismin aikaa.
»Professori Seppo Knuuttila
Suomi kuuluu kulttuurisessa mielessä suomalais-ugrilaiseen traditioon. Tämä heijastuu myös suhteessamme karjalaisuuteen. Luovutetun Karjalan alueesta on vahva mielikuva, vaikka se tavallaan on maa, jota ei ole.
»Professori Yrjö Kaukiainen
Karjalan historiaan vaikutti erittäin paljon se, että idän ja lännen välinen kauppatie kulki Nevaa pitkin Venäjälle. Tärkeän kauppatien hallinta on perussyy siihen, että itä ja länsi kilvan pyrkivät levittämään vaikutustaan Karjalankannakselle.
Kahden riikin riitamaa. Kuva. Timo Anttila 1.9. Karjala - Kahden riikin riitamaa

Karjalan kannas, Laatokan Karjala, Itä-Karjala, Vienan Karjala, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Tverin Karjala… Nykytutkimuksen mukaan Karjalan historia ei voi olla minkään yhtenäisen aluekokonaisuuden historiaa. Yhtenäisestä Karjalasta voidaan puhua vain arkeologisena löytöalueena.

Niin sanotun kolmannen ristiretken kärjistämät konfliktit johtivat alueen jakautumiseen ”idän” ja ”lännen” valtapiireihin. Viimeistään keskiajan lopulla poliittisen vallan ote tiukkeni myös rajaseuduista. Vähitellen uskonnollisen jaon merkitys korostui ja valtaraja muuttui myös kulttuurirajaksi.
»Professori Yrjö Kaukiainen
Karjala on käsitteenä melko hankala. Oikeastaan koskaan ei ole ollut yhtenäistä Karjala-aluetta, joka olisi muodostanut esim. hallintokokonaisuuden, joka olisi kattanut nämä kaikki erilaiset Karjalat.
Yle Teema