Kysymyksiä: Matelijat ja sammakkoeläimet
 

Mitä rantakäärme syö? Miten se lisääntyy?

Rantakäärme syö lähinnä pikkukaloja ja sammakoita, jotka se nielaisee kokonaisena. Naaras munii keskikesällä 1540 munaa kivenkoloon, kompostiin, rakkolevävalliin, lantatunkioihin tai johonkin lämpimään paikkaan, mihin se jättää munat itsekseen hautumaan. Noin kahden kuukauden päästä munista kuoriutuu runsaan vaaksan mittaisia poikasia, jotka käyttävät aluksi ravinnokseen lähinnä selkärangattomia pikkueläimiä. Niiden on löydettävä heti riittävästi ravintoa ja löydettävä sitten hyvä kiviröykkiö tai maankolo horrostamispaikaksi. Ensimmäinen talvi on monille poikasille vaikea ja ilmeisesti karsii runsaasti joukkoa.

» takaisin ylös

Rantakäärme

Näin Hangossa käärmeen uimassa tutulla rantakäärmepaikalla. En kuitenkaan nähnyt keltaisia niskatäpliä, eli oliko kyseessä kyy, uivatko kyyt?

Kysyjä on osannut etsiä rantakäärmeiden parasta tuntomerkkiä, keltaisia niskalaikkuja. Siitä ne ovat yleensä helpoimmin tunnistettavissa jo kaukaa. Jotkut yksilöt voivat kuitenkin olla väriltään niin tummia, että niiden laikut eivät erotu. Sellaiset yksilöt muistuttavat nopeasti katsottuna mustaa, selkäpuolelta sahalaidatonta kyytä. Tällöin on turvauduttava muotoseikkoihin. Rantakäärme on yleensä muodoltaan laihempi ja sillä on kapeampi pää sekä huomattavasti tasaisemmin suippeneva häntäpää. Jos näkee tumman rantakäärmeen läheltä, pyöreä silmän pupilli on hyvä tuntomerkki. Kyyllä on pystysuora silmäterä ja sen kuono on jyrkkä. Rantakäärme on hyvä uimari ja pystyy olemaan sukelluksissa jopa puoli tuntia. Rantakäärme saalistaa mielellään vedessä, joten yleensä sen näkee vesirajassa tai uimassa. Pelkän ympäristön perusteella käärmeitä ei kuitenkaan voi tunnistaa, sillä myös kyy osaa myös uida, ilmeisesti ihan taidokkaastikin, mutta ei tee sitä yhtä mielellään kuin rantakäärme.

» takaisin ylös

Rantakäärme

Mitä nuijapäät syövät lammikoissa?
Aleksi Kukkonen

Sammakko laskee kutunsa lätäköihin, ja kutuhyytelöstä kehittyy nuijapäitä, jotka elävät ja kasvavat lammikoissa noin 10 viikkoa ennen maalle siirtymistään.

Sammakon toukat syövät aluksi mätimunien suojana ollutta hyytelöä. Sen jälkeen ne riipivät ravinnokseen sarveishampaillaan leviä ja bakteerimassaa kasvien pinnalta ja rantakalliosta.

Myöhemmin vähän kasvettuaan nuijapäät alkavat syödä myös pieniä vesieläimiä.

Nuijapäät ovat itsekin monien eläinten ruokaa. Ne maistuvat mm. vesissä eläville petohyönteisille ja niiden toukille, pienille kaloille ja joillekin linnuille, kuten variksille. Lisäksi niiden kehitystä haittaa esimerkiksi se, että koko kotilätäkkö saattaa toisinaan kuivua ennen aikojaan. Nuijapään elämässä on niin paljon uhkia, että vain muutama prosentti munista kehittyy aikuisiksi sammakoiksi sukua jatkamaan.

» takaisin ylös

Nuijapäitä lammikossa

Aika kookas rupikonna oli jäänyt auton alle. Ketkä muut kuin ihminen ovat sen vihollisia, onko liikenne yleisin kuolinsyy? Mitä rupikonnat syövät ja kuinka vanhaksi ne elävät?
Aki Väyrynen, Kotka

Vanhat rupikonnat kököttelevät yleensä päivisin kannon, kiven, rakennuksen tai suurilehtisten kasvien suojissa ja lähtevät liikkeelle vasta iltahämärissä. Kulkureitin varrelle osuvat hämähäkit, etanat, lierot ja siirat joutuvat niiden ateriaksi. Tielle osuvat muurahaiset, pistiäiset ja jopa ampiaisetkin kelpaavat ravinnoksi. Kun maha on täynnä, konna palaa takaisin tuttuun lymypaikkaan. Se ei turhia liiku. Rupikonnien vihollisia puolestaan ovat käärmeet, kärppä ja petolinnut. Niitä eivät rupikonnan erittämät myrkkyaineet, bufoteniini ja bufotaliini, haittaa. Suurin uhka rupikonnille on liikenne, kuten kysyjäkin arveli. Jos konnien kutulammikko sijaitsee vilkasliikenteisen tien läheisyydessä, pienet rupikonnat ovat suuressa vaarassa. Pahimmillaan näkee elokuussa satojen pikkukonnien kokeneen ensimmäisellä retkellään kovan kohtalon. Rupikonnat tulevat sukukypsiksi 3-5 vuoden ikäisinä. Ne ehtivät lisääntyä moneen kertaan, sillä konnat ovat pitkäikäisiä. Ne elävät luonnossa 10-15-vuotiaiksi. Ranskalaisen rupikonnan tiedetään saavuttaneen kunnioitettavan 50 vuoden iän.

» takaisin ylös

Rupikonna

Näin kesällä hännättömän sisiliskon. Onko sille sattunut joku turma, kuka olisi käynyt kimppuun? Mitä sisiliskot syövät, ovatko samat kaverit ensi vuonnakin pihallamme.
Siru Lappalainen, Kuopio

Ehkä sisiliskoa on joku todella ahdistellut, jos se on häntänsä irrottanut hämäykseksi kiemurtelemaan. Hännän jättäminen ahdistajan tai pedon saaliiksi voi pelastaa sisiliskon hengen, mutta samalla se menettää arvokkaan ravintovaraston. Jos sisilisko menettää häntänsä syksyllä, talvehtiminen ei onnistu, mutta jos onnettomuus tapahtuu alkukesällä, on aikaa vielä kasvattaa uusi häntä, joskaan se ei yleensä ole entisen veroinen. Suomessa sisiliskot joutuvat usein pikkunisäkkäiden, kyyn ja lepinkäisten ruokalistalle. Etelä-Euroopassa tuulihaukat käyttävät sisiliskoja pääravintonaan. Sisiliskot itse syövät hämähäkkejä, lukkeja, perhosia, kaksisiipisiä ja kaskaita. Suurikokoiset liskot saalistavat järeämmän kokoisia saaliita kuin pienemmät. Sisiliskot ovat paikkauskollisia. Koiraat liikkuvat elämänsä aikana vain muutaman aarin alueella, naaraat vielä vähemmän. Ei tarvitse turhaan liikkua, jos alueella on sopivia saalistusmaastoja, auringonottopaikkoja ja yöpymiskoloja.

» takaisin ylös