16.10. klo 22.25 "JOS"
Uusinta pe 22.10. klo 13.35
Heilauttavatko sensaatiouutiset kirkonmiesten

Studiovieraina viisi palveluskoiraa - mitä kaikkea koirat osaavat tehdä tänään? Brittiläinen löytökoira koki omat sankarihetkensä, kun TV näytti salaperäisten yöllisten ruokien katoamisten taustan: Yksi koirista osasi avata oman, ja myös muiden koirien häkit. Suomalaiset palveluskoirien kouluttajat arvioivat brittikoiran taidon salaisuuden videon perusteella ja kertovat, mitä kaikkea meidän omat palveluskoiramme osaavat.

Erilaisista koirista yhteiskunnan palveluksessa ja niiden taidoista ja koulutuksesta olivat keskustelemassa avustajakoira asiantuntija Anu Purola Invalidiliitosta, avustajakoiran käyttäjä Nina Hätinen ja avustajakoira Valter, Miia Kantinkoski Kuulokoirayhdistyksestä ja kuulokoira Milli, ylikomisario ja Poliisikoiralaitoksen esimies Mikko Maunuksela, opettaja ja koiraohjaajien kouluttaja Ilkka Hormila ja tunnistuskoira Jessica, vanhempi konstaapeli Mikko Rytkönen ja huumekoira Rocky sekä Oili Salmi ja taikurikoira Doni.

Koirat yhteiskunnan palveluksessa

Koiralla ihmisen apuna on pitkät perinteet. Jo Antiikin taiteessa on usein kuvattu sokea kerjäläinen koiran seurassa. Siitä asti kun ensimmäiset paimenet kaitsivat laumojaan, toimivat koirat paimenien apuna ja myös vartijoina ja metsästäjinä. Nykyisin koirien tehtävät ovat vielä monipuolisempia ja kiehtovampia. Nykykoirat pelastavat, auttavat poliisia, suojelevat luontoa ja pitävät ihmisestä huolta niin fyysisesti kuin henkisestikin. Koirat sopeutuvat hyvin ihmisen parhaaksi ystäväksi. Niiden avulias ja seurallinen luonne pohjautuu aisteihin ja vaistoihin, jotka ne ovat perineet esi-isältään sudelta.

Suden ja koiran eriytyminen alkoi noin 135 000 vuotta sitten. Ihmisen ja suden välinen yhteys jatkui vuosisatoja ja ihminen oppi huomaamaan suden monipuoliset kyvyt. Kesympien ja koulutuskelpoisimpien annettiin jäädä lähistölle ja ihmiset yhdistivät näitä hyödyllisiä susia samanlaisiin. Näin syntyivät ensimmäiset ja alkukantaisimmat rodut. Nykyisin maailmassa tunnetaan yli kaksisataa virallisesti hyväksyttyä koirarotua ja toiset kaksisataa epävirallista.

Koirat hyödyntävät ainutlaatuisia aistejaan vaistojensa ohjaamina. Ne ovat perineet voimakkaat käyttäytymisvietit jo esi-isiltään. Joillakin koirilla on vahva hajujäljen seuraamisvietti, vartiokoirilla on taas voimakkaat suojeluvaistot, ja noutajatyyppiset koirat poimivat vaistomaisesti esineitä suuhunsa. Koulutuksen avulla näitä jo olemassa olevia ominaisuuksia voidaan vahvistaa, mkä tekee koirasta erinomaisen toimijan omassa tehtävässään.

Palveluskoiratoiminta alkoi Suomessa vuonna 1909, kun Helsingin poliisilaitos hankki Saksasta ensimmäiset poliisikoirat. Nykyään Hämeenlinnassa toimii poliisikoirakoulu, joka muutti nykyisiin tiloihinsa jo 1927. Siellä koulutetaan erilaisia poliisikoiria, joita on tällä hetkellä Suomessa noin pari sataa. Partiokoiria voidaan käyttää erilaisiin tehtäviin kuten esimerkiksi pelastus- ja etsintätehtäviin sekä suojelemaan voimankäyttötilanteissa. Erikoiskoirat koulutetaan yhteen erikoistehtävään kuten esimerkiksi räjähteiden, huumeiden tai ruumiiden etsintään. Uutuutena on tunnistuskoirien koulutus: niitä aiotaan käyttää hyväksi rikostutkinnassa. Koirien toivotaan pystyvän yhdistämään rikoksesta epäillyn hajun esimerkiksi rikoksen tapahtumapaikkaan ja auttamaan rikoksen selviämisessä.

Opaskoirakoulun toiminta alkoi Suomessa vuonna 1947 ja sen myötä opaskoiria alettiin kouluttaa näkövammaisille. Kuulokoiria on Suomessa koulutettu 1990-luvun alusta lähtien. Ne toimivat kuulovammaisten apuna ilmaisten erilaisia ääniä kuten puhelimen, ovikellon tai mikroaaltouunin. Avustajakoirat taas ovat tarkoitettu helpottamaan liikuntarajoitteisten ihmisten elämää: koirat osaavat esimerkiksi vetää pyörätuolia, laittaa valot, avata oven ja poimia maasta tavaroita. Avustajakoiria koulutetaan nykyään viisi vuodessa, vaikka kysyntää olisi enemmänkin. Näiden erilaisten avustajakoirien merkitys käyttäjänsä sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin on suuri ja useimmiten koirista tulee palvelunsa myötä rakkaita elämänkumppaneita, jotka elävät saman käyttäjän kanssa myös ansaitut eläkepäivänsä kuolemaansa asti.

Lähteet ja asiaan liittyvää kirjallisuutta:

Eaton, Barry: Dominanssi – totta vai tarua? Vantaa 2004.

Herttuainen, Juha: Opaskoirat. Opaskoirayhdistys. Jyväskylä 1998.

Kaimio, Tuire: Pennun kasvatus : Pennusta kunnon koiraksi. Helsinki 2002.

Kaimio, Tuire: Tuikun eläinkoulu. Helsinki 2000.

Meripaasi, Helena: Koiranvirkoja. Suomalaisia työ- ja harrastuskoiria. Keuruu 2004.

Nummisalo, Rilla, Pikkarainen, Outi ja Kantinkoski Miia: Kuulokoiran hankkijan opas. Kuulokoira yhdistys ry. Helsinki 2002.

Rugaas, Turid: Rauhoittavat signaalit. Vantaa 2004.

Rugaas, Turid: Kiskomatta paras. Vantaa 2004.

Yli-Suvanto, Lea: Tottelevaisuuskoulutus ja koiran kotikasvatus. Suomen Ringsport ry. Helsinki.

Weisbord, Merrily ja Kachanoff, Kim: Koirat ihmisen apuna. Nelijalkaisia ammattilaisia. Hämeenlinna 2002.

Anu Purola ja Mikko Maunuksela

Ilkka Hormila ja tunnistuskoira Jessica sekä
Mikko Rytkönen ja huumekoira Rocky

Nina Hätinen ja avustajakoira Valter sekä Miia Kantinkoski ja kuulokoira Milli

Oili Salmi ja villakoira Doni