A T S O   A L M I L A   s. 1953 Helsingissä Atso Almilan isä oli Sanomien pitkäaikainen toimittaja, nimimerkki Kaide Puu ja dekkarikirjailija Matti Almila. Isän esimerkki oli Atsolle tärkeä: hän tajusi, että työtä voi myös rakastaa. Kotona reagoitiin isoihin kansainvälisiin uutisiin, joista Atso muistaa elävästi vuoden 1963 JFK:n murhan ja Maarianhaminan DC-3 lentokoneonnettomuuden, jossa kuoli 22 ihmistä. Atson isoisä oli teknillisen korkeakoulun rehtori ja Tesvision (1955) kuraattori, joka valvoi ensimmäisiä koelähetyksiä. 2-vuotias Atso vietiin studioon, jossa Teija Sopanen laulatti lapsilla "Jänis istui maassa". Atsossa oli nuorena keksijän vikaa. Hän mietti mm. ankarasti, kuinka levyä voisi lukea optisesti, ettei se kulu, ja kuinka televisioon saisi värit. 80-luvulla Atso oivalsi elokuvakerhot. Okko Kamun voitto Herbert von Karajan -kapellimestarikilpailussa 1969 teki suuren vaikutuksen, ja lukion 2- luokalla Atso löysi pasuunan. Sibelius-Akatemiaan hän pääsi 1972 ja Jorma Panulan kapellimestariluokalle 1974. Panulan opetusmenetelmä oli "heitetään uimaan ja katotaan, tarvitaanko apuja". Panula toi opetukseen videot, ne kamalat räkit, joiden suttuista kuvaa katsoessa oppi paljon. Atso korostaa kokemuksen ja viisauden merkitystä, ketjua menneestä nykyisyyteen. Hän aloitti Kansallisteatterin kapellimestarina 1982 ja sai tutustua Tarmo Manniin, Edwin Laineeseen, Eeva-Kaarina Volaseen, Irma Seikkulaan. Seinäjoen tangomarkkinoiden kapellimestarina Atso aloitti 1989, jolloin meno oli vielä kotikutoista. Nyt kisoista on tullut markkinatapahtuma, jonka voittajat tulevat ulos samasta muotista. Atson perheessä syötiin sunnuntaisin juhla-ateria, jonka klassikoita olivat hedelmärahka ja uunihauki. Opiskeluaikoina juustot huuhdottiin alas algerialaisella punaviinillä.	Atso Almila   M E N U   Algerialaista punaviiniä, juusto   Hedelmärahka   Uunihauki + vihannekset