Yksinhuoltajuusilmiön yleistyminen on hälyttävä merkki yhteiskunnallisesta rappiosta ja hajaannuksesta. Kaikki tutkimukset osoittavat sen haitallisuuden kansantaloudellisesti ja kehityspsykologian viitekehyksessä, ja sitä silti tietyissä viranomais- ja poliittisissa piireissä pidetään suotavana kehityssuuntana.