Huostaanotetut lapset koulussa.
Opettajat näkevät lapsia ja nuoria useita tunteja päivittäin. Ovatko opettajat havaineet lapsen tai nuoren käytöksessä "singaaleja", jotka viestittävät lasten ja nuorten oppimisvaikeuksista, ahdistuksesta, syrjäytymisestä ja mahdollisesti itsetuhoisasta käyttäytymisestä.
Tällä hetkellä netissä keskustellaa nnuostaanotoista runsaasti.
Varatuomari Leeni ikosen sivustoilla käsitellään huostaanottoihin liittyviä epäkohtia.
Huostaanotto on peruskoulunkin ongelma 5.12.2009
2000 -luvun tyypillisin lastensuojelun asiakas on koulunkäyntiongelmista kärsivä lapsi tai nuori, jonka koulunkäynnin vaikeudet ratkotaan ottamalla lapsi pois perheestään, rikkomalla hänen läheissuhteensa ja sijoittamalla hänet lastenkotiin.
Lasta ja vanhempia kierrätetään luukulta luukulle, perheneuvoloissa, psykiatreilla, perhe pakotetaan perhetyöhön, terapiaan ja jatkuviin neuvotteluihin ja usein lapsen kouluongelmat vain kasvavat. Ns. ammattilaisilla on usein vahva uskomus siihen, että ongelma on lapsessa ja tämän perheessä, ei oppimisympäristössä.
Vaikka perusopetuslaki velvoittaa opettajia tukemaan lasta kasvussa ihmisyyteen, vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen ja terveeseen kasvuun ja kehitykseen, lapsi nähdään usein vikayksilönä. Mielenkiintoinen olisi tutkimus siitä, kuinka monen huostaanotetun lapsen taustalta löytyy epäpätevä opettaja, koulukiusaaminen, liian suuri opetusryhmä tai oppimisympäristön asennevammaisuus.
Vuoden 1935 steriloimisasetus edellytti kansakoulutarkastajaa ilmoittamaan jokainen tylsämielinen tai vähämielinen lapsi terveydenhoitolautakunnalle mahdollista suvunjatkamiskyvyn poistamista varten. Helsingin apukoululaisista oli vuoteen 1947 mennessä steriloitu 21 ja vielä 1950 -luvulla tehdyissä tutkimuksissa puolletaan runsaamman steriloinnin käyttöä.
Vuonna 1911 perustettiin Turkuun siirtola pahantapaisille pojille ja se sijoitettiin kauas saaristoon Nauvoon. Siellä pojat saivat käydä koulua ja olla käsityöläisopissa. Poikkeaviksi luokiteltujen paikan katsottiin olevan laitoksessa, joiden katsottiin edustavan asiantuntemusta.
Maamme lastensuojelu on palannut 50 vuotta taaksepäin panostaessaan voimallisesti lasten huostaanottoihin ja lasten eristämiseen muusta yhteiskunnasta ja perheestään usein syrjäseudulla oleviin laitoksiin. Keskustelun kohteeksi tulisi nousta erityisesti päivähoidon ja perusopetuksen laatu, eikä se, onko lapsen paikka lastenkodissa vaiko sijaisperheessä (HS 5.12.). Lapsen paikka on kotona vanhempiensa ja läheistensä luona.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus täytti vast ikään 20 vuotta. Sopimus velvoittaa Suomen valtiota tukemaan lasta ja lapsen vanhempia heidän kasvatustyössään. Huomattava panostus sijaishuoltoon, eivät vastaa sopimuksen velvoitteita. YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin raporteissaan kiinnittänyt huomiota maamme nykytilaan.
1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki, jota kansan suussa ilmiantolaiksi kutsutaan, alensi lastensuojeluilmoituksen teon kynnystä. Lastensuojelun työntekijöiden aika menee ilmoitusten sumaa peratessa ja huostaanottohakemuksia kirjoittaessa, vaikka heidän tulisi sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesti tarjota hyvää palvelua ja tukea lapsiperheille ja toimia yli hallinnonalojen nuoren kasvun tukemiseksi. Opettajat ovat havainneet, että lastensuojeluilmoituksella voidaan vikayksilö helposti poistaa luokasta lastenkotiin.
Lastensuojeluviranomaisia, psykiatreja, psykologeja, terapeutteja, erityisopettajia, perhetyöntekijöitä, lasten hyväksi työtä tekeviä järjestöjä ja muita ammattiauttajia on Suomessa nyt enemmän kuin koskaan maamme historiassa. Tästä huolimatta tai tämän ansioista kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä kasvaa jatkuvasti.
Lasten kierrättämisestä sijaishuollossa on tullut kannattavaa liiketoimintaa. Lapsista maksetaan jopa yli 800 euroa /vrk ilman mitään takeita hoidon laadusta. Yli 16 000 sijoitetun lapsen kasvu aikuisuuteen voi tuoda mukanaan yllättäviä ongelmia, kun eristetyt, lastenkodissa huonosti kohdellut ja vaille jälkihuoltoa jäävät nuoret vapautuvat vankiloistaan.
Tarvitaan pikaista asennemuutosta, vanhemmuuden kunnioittamista ja ennen kaikkea Suomea sitovien ihmissoikeussopimusten noudattamista. Jokaisella lapselle on oikeus omiin vanhempiinsa ja sukuunsa ja näillä oikeus saada laadukasta peruspalvelua ja tukea kasvatustyöhön.
Leeni Ikonen
varatuomari
>Huostaanottut lapset koulussa. Varatuomari Leeni Ikonen.–
La, 2010-11-06 11:34
Huostaanotetut lapset koulussa.
Opettajat näkevät lapsia ja nuoria useita tunteja päivittäin. Ovatko opettajat havaineet lapsen tai nuoren käytöksessä "singaaleja", jotka viestittävät lasten ja nuorten oppimisvaikeuksista, ahdistuksesta, syrjäytymisestä ja mahdollisesti itsetuhoisasta käyttäytymisestä.
Tällä hetkellä netissä keskustellaa nnuostaanotoista runsaasti.
Löytyvät hakusanoilla > lastensuojelu bisnes < , > huostaaotto bisnes < , > lastenkoti bisnes < , > liftariäidin blogi < , > kaisa ruokamo blogi < , > päivi lipponen blogi <.
Varatuomari Leeni ikosen sivustoilla käsitellään huostaanottoihin liittyviä epäkohtia.
Huostaanotto on peruskoulunkin ongelma 5.12.2009
2000 -luvun tyypillisin lastensuojelun asiakas on koulunkäyntiongelmista kärsivä lapsi tai nuori, jonka koulunkäynnin vaikeudet ratkotaan ottamalla lapsi pois perheestään, rikkomalla hänen läheissuhteensa ja sijoittamalla hänet lastenkotiin.
Lasta ja vanhempia kierrätetään luukulta luukulle, perheneuvoloissa, psykiatreilla, perhe pakotetaan perhetyöhön, terapiaan ja jatkuviin neuvotteluihin ja usein lapsen kouluongelmat vain kasvavat. Ns. ammattilaisilla on usein vahva uskomus siihen, että ongelma on lapsessa ja tämän perheessä, ei oppimisympäristössä.
Vaikka perusopetuslaki velvoittaa opettajia tukemaan lasta kasvussa ihmisyyteen, vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen ja terveeseen kasvuun ja kehitykseen, lapsi nähdään usein vikayksilönä. Mielenkiintoinen olisi tutkimus siitä, kuinka monen huostaanotetun lapsen taustalta löytyy epäpätevä opettaja, koulukiusaaminen, liian suuri opetusryhmä tai oppimisympäristön asennevammaisuus.
Vuoden 1935 steriloimisasetus edellytti kansakoulutarkastajaa ilmoittamaan jokainen tylsämielinen tai vähämielinen lapsi terveydenhoitolautakunnalle mahdollista suvunjatkamiskyvyn poistamista varten. Helsingin apukoululaisista oli vuoteen 1947 mennessä steriloitu 21 ja vielä 1950 -luvulla tehdyissä tutkimuksissa puolletaan runsaamman steriloinnin käyttöä.
Vuonna 1911 perustettiin Turkuun siirtola pahantapaisille pojille ja se sijoitettiin kauas saaristoon Nauvoon. Siellä pojat saivat käydä koulua ja olla käsityöläisopissa. Poikkeaviksi luokiteltujen paikan katsottiin olevan laitoksessa, joiden katsottiin edustavan asiantuntemusta.
Maamme lastensuojelu on palannut 50 vuotta taaksepäin panostaessaan voimallisesti lasten huostaanottoihin ja lasten eristämiseen muusta yhteiskunnasta ja perheestään usein syrjäseudulla oleviin laitoksiin. Keskustelun kohteeksi tulisi nousta erityisesti päivähoidon ja perusopetuksen laatu, eikä se, onko lapsen paikka lastenkodissa vaiko sijaisperheessä (HS 5.12.). Lapsen paikka on kotona vanhempiensa ja läheistensä luona.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus täytti vast ikään 20 vuotta. Sopimus velvoittaa Suomen valtiota tukemaan lasta ja lapsen vanhempia heidän kasvatustyössään. Huomattava panostus sijaishuoltoon, eivät vastaa sopimuksen velvoitteita. YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin raporteissaan kiinnittänyt huomiota maamme nykytilaan.
1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki, jota kansan suussa ilmiantolaiksi kutsutaan, alensi lastensuojeluilmoituksen teon kynnystä. Lastensuojelun työntekijöiden aika menee ilmoitusten sumaa peratessa ja huostaanottohakemuksia kirjoittaessa, vaikka heidän tulisi sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesti tarjota hyvää palvelua ja tukea lapsiperheille ja toimia yli hallinnonalojen nuoren kasvun tukemiseksi. Opettajat ovat havainneet, että lastensuojeluilmoituksella voidaan vikayksilö helposti poistaa luokasta lastenkotiin.
Lastensuojeluviranomaisia, psykiatreja, psykologeja, terapeutteja, erityisopettajia, perhetyöntekijöitä, lasten hyväksi työtä tekeviä järjestöjä ja muita ammattiauttajia on Suomessa nyt enemmän kuin koskaan maamme historiassa. Tästä huolimatta tai tämän ansioista kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä kasvaa jatkuvasti.
Lasten kierrättämisestä sijaishuollossa on tullut kannattavaa liiketoimintaa. Lapsista maksetaan jopa yli 800 euroa /vrk ilman mitään takeita hoidon laadusta. Yli 16 000 sijoitetun lapsen kasvu aikuisuuteen voi tuoda mukanaan yllättäviä ongelmia, kun eristetyt, lastenkodissa huonosti kohdellut ja vaille jälkihuoltoa jäävät nuoret vapautuvat vankiloistaan.
Tarvitaan pikaista asennemuutosta, vanhemmuuden kunnioittamista ja ennen kaikkea Suomea sitovien ihmissoikeussopimusten noudattamista. Jokaisella lapselle on oikeus omiin vanhempiinsa ja sukuunsa ja näillä oikeus saada laadukasta peruspalvelua ja tukea kasvatustyöhön.
Leeni Ikonen
varatuomari