Hei!

Itse olen toiseksi viimeistä päivää paastolla. Tämä on minulle nyt kolmas kerta kun paastoan ja ehdottomasti helpoin. Viikko on kulunut mukavasti. En minäkään ole pyörtyillyt yms. mutta varotuksen sanoja olen kuullut. Minusta tuntuu vain, että monet sivusta seuraajat ovat puhtaasti kateellisia paastoavalle henkilölle. Vaatihan paastoaminen niin fyysistä sitkeyttä kuin henkistä kanttia.

Ei paasto koskaan täysin ongelmitta suju, varsinkaan kun osa niistä juuresmehuista on niin pahanmakuisia. Mutta juodessani tomaattimehua, josta en pidä, ajattelen vain niitä seuraamuksia, joita paastosta minulle koituu. Jo nyt on kevyempi ja selvästi virkeämpi olo. Huomenna lopettelen paaston ja juniorin synttärit olisivat sitten lauantaina. Mutta kakkuun ja kahviin en vielä koske - muutoin alkaa mahassa koskemaan. Ehkä sitä siksi pyörtyillään!

On totta mitä mainitsit länsimaisesta yltäkylläisyydestä. Paastotessa huomaa kuin sivusta seuraajana, kuinka paljon vääriä ruokatottumuksia ihmisillä on ja millaisia määriä he syövät. Olemme ottaneet ruan jo kauan itsestään selvyytenä, mutta samalla on unohtunut fyysinen hyvinvointi. Itse syön lääkkeitä, joilla on taipumus lihottaa ja siksi paastoan, ja kun samalla tulee suolisto kymppikuntoon, ei paremmin asiat olla voi. Aion vain sinnikkäästi jatkaa kevennetyllä ruokavaliolla. Siihen tottuu ja sitäkin pientä rusinaa oppii arvostamaan paastotessa.

Tsemppiä sinne!

Terveisin, Petri Granlund

To, 2009-01-29 13:41

Vastaa

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.