Taisin olla 14-vuotias ja kotosalla, kun menkat alkoivat. Olin kuvitellut, että elämänlaatuni heikkenee romahdusmaisesti sitten, kun ne alkavat. Äitini käytti sellaisia paksuja, neliskanttisia siteitä - ja myös tamponeja, ja saatoin vain kuvitella, kuinka kamalaa olisi kävellä vaipat housuissa päivät pitkät.

Tiesin kyllä, missä äiti piti siteitään, mutta kysyin kuitenkin, kun pelätty päivä koitti. Taisin käyttää pelkkiä siteitä tasan sen kerran, ja seuraavalla siirryin päiviksi heti tamponeihin. Lopulta aloin käyttää tamponeja myös öisin. Kätevää.

Totesin aika pian, että pelkäämäni elämänlaadun heikkeneminen jäi melkoisen vähäiseksi. Teininä minulla ei ollut minkäänlaisia kuukautiskipuja. Vuoto oli niukkaa ja kesti 3 - 4 päivää. PMS-oireista ei ole kokemusta, sillä kiukkuni syntyy ainoastaan siitä pienoisesta elämänlaadun heikkenemisestä: uiminen ja yhteissaunat eivät niin innosta, ja pitää turvautua tamponeihin. Nykyään on usein huono olo ekana päivänä. Valitettavasti aikuisiällä alkanut migreeni liittyy vahvasti menkkojen ajankohtaan.

Alusta asti olen yleensä tuntenut, kun munasolu irtoaa, ja tiennyt päiviä laskematta, kun menkat alkavat samana tai seuraavana päivänä.

Seksielämääni niukahko vuoto ei ole yleensä haitannut. Kumppaneita ei ole pelottanut, kun olen kertonut ja todennut, ettei ole kyse mistään Tonavasta. Pyyhe alle kaiken varalta. Ensimmäistä kertaa uuden kumppanin kanssa en ole halukas kokeilemaan menkkojen aikaan.

>Viivi, 37 v Ma, 2012-06-18 21:02

Vastaa

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.