Asuttuani 18 vuotta pois Suomesta on surullista katsoa tätä kuritta kasvatettua nuorisoa. Rajattomuutta on runsaasti, joka puolestaan näkyy eri asteisena häiriökäyttäytymisenä. Henkilökohtaisesti olen keskustelun JA tukkapöllön kannattaja. Osa lapsista on sellaisia, ettei sana mene perille vaan rajaa etsitään ja se löytyy pienestä fyysisestä "muistutuksesta". Näin toimitaan myös eläinlajien parissa. Olen törmännyt palattuani useisiin tilanteisiin, jossa vanhemmilla ei riitä taidot, pinna tai tiedot neuvotteluun. Tällä keskustelevalla linjalla voidaan jatkaa, jos annetaan riittävät valmiudet vanhemmille.
En missään nimessä kannata lasten hakkaamista ja usealla taholla on todettu, että henkinen väkivalta on paljon tuhoavampaa kuin ruumiillinen kuritus.
Eli tukkapöllyt ja luunapit takaisin, saadaan seuraava polvi takaisin riviin ja Suomi mukavammaksi maaksi asua.