En olisi huolissani, vaikka varsinkin nuoret haastavat perheen tavat ja säännöt. Niiden uhmaaminen kuuluu normaaliin minäkuvan kehitykseen. Jos aikuinen pysyy ystävällisen jämäkkänä, säilyy lapsen ja nuoren arvostus vanhempiaan kohtaan. Sen sijaan vanhemmat, jotka ensiksikin käyttäytyvät ja kohtelevat toisiaan huonosti, eivät pysty välittämään lapselle normaalin yhtieskunnan käyttäytymissääntöjä. Toiseksi jos vanhemmat eivät kanna vastuutaan, eivät lapsetkaan siihen opi esimerkiksi koulussa. Jos vanhemmat eivät pidä kiinni sovituista säännöistä, ei lapsikaan sitä tee myöhemmin elämässään -- aina löytyy joku selitys, miksi tuli tai ei tullut tehtyä sitä tai tätä. Sen sijaan jos lapsesta on huolehdittu, hän oppii huolehtimaan itsestään ja toisista sen sijaan, että aina pitää pärjätä vain itsekseen. Itsehillintä ja hyvät käytöstavat ovat kallisarvoisin perintö, mitä vanhemmat voivat lapsilleen antaa, ja siihen on varaa kaikilla taloudellisesta tilanteestakin riippumatta.
>Vanhemmuuteen voimia ja rohkeutta–
La, 2013-01-26 08:38
En olisi huolissani, vaikka varsinkin nuoret haastavat perheen tavat ja säännöt. Niiden uhmaaminen kuuluu normaaliin minäkuvan kehitykseen. Jos aikuinen pysyy ystävällisen jämäkkänä, säilyy lapsen ja nuoren arvostus vanhempiaan kohtaan. Sen sijaan vanhemmat, jotka ensiksikin käyttäytyvät ja kohtelevat toisiaan huonosti, eivät pysty välittämään lapselle normaalin yhtieskunnan käyttäytymissääntöjä. Toiseksi jos vanhemmat eivät kanna vastuutaan, eivät lapsetkaan siihen opi esimerkiksi koulussa. Jos vanhemmat eivät pidä kiinni sovituista säännöistä, ei lapsikaan sitä tee myöhemmin elämässään -- aina löytyy joku selitys, miksi tuli tai ei tullut tehtyä sitä tai tätä. Sen sijaan jos lapsesta on huolehdittu, hän oppii huolehtimaan itsestään ja toisista sen sijaan, että aina pitää pärjätä vain itsekseen. Itsehillintä ja hyvät käytöstavat ovat kallisarvoisin perintö, mitä vanhemmat voivat lapsilleen antaa, ja siihen on varaa kaikilla taloudellisesta tilanteestakin riippumatta.