hei Niina.
Loistavaa tekstiä ja niin totta. Minäkin sanon, kun pakko. Pieniä saatan halata päälle ja isommille olen tosi vaarallisen jämäkkä (puheissani), jos minulle huudellaan hävyttömästi.

..."mulkaisuja, varsinkin lapsen äidiltä – etteikö hän muka huomaisi ja osaisi kasvattaa lastaan..." tämäkin on nähty. Käsittämätöntä, ettei nykyään saa lasta enää oikaista. Olen mielissäni, kun vintiöpoikaani komentaa joku muukin kuin minä. Siinähän näkee, että aikuiset vetävät yhtä köyttä.

Aina välillä kaipaan Sveitsiin, missä lapsia vielä kasvatetaan. Äidit ovat kotona. Käytös- ja tapakasvatus on jokaisellen tärkeä tehtävä. Sveitsiläiset lapset ovat ihania, morjestavat, kiittävät ja hymyilevät. Oletko huomannut, että suomalaislapset hymyilevät tosi vähän...?

>rita_yle To, 2009-10-15 20:00

Vastaa

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.