Tekisi mieli kiittää mutta en kuitenkaan saata. Kun olette taas houkuttelemassa maamme johdateltavissa olevaa nuorisoa vaarallisille teille. Eli kiskoille.
Kohta 4:jä:
Ette paljasta missä ympäri Eurooppaa resinaarallin on tarkoitus kulkea. Vaikka meillä Venäjän kanssa on sama raideleveys niin uskallan arvella Teidän tarkoittavan Keski ja Etelä. Ja siellä piilee vaara luotijunien muodossa. Ei ole sellaista ihmistä keksittykään, joka ehtisi vetää resiinansa raiteilta, kun sellainen hirviö mutkan takaa pyyhältää kohti ja yht'äkkiä valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää ja ensiluokan vaunussa uninen on tunnelma.
Siinä on aamulla belgialaisen pienen aseman päälliköllä ihmettelemistä, kun yön aikana lautaseinään on ilmestynyt M. Kajon tai kenen muun resiinanajajan muotoinen reikä. Tuska on päällään hänellä, kun tarttuu lennättimen kampeen ja viestittää ylitirehtöörille, että mikä-mikä (änkyttää raukka järkytyksestä) on tästä läpi lentänyt ja ikkunlaudalta kukat ruhjonut mennessään. Kuunaan eivät vastausta löydä, kun eivät varmasti Suomeen ymmärrä soittaa ja kysyä. Eivätkä he suomea osaakaan.
Turvallisempi vaihtoehto on lintujen kevätmuuton tarkkailu. Se on ihanteellinen homma. Juuri kun on koko vuoden loikoillut seslongilla, kartoittanut kaikki sisäkaton oksankohdat ja alkanut siihen kyllästyä, niin jo alkaa se. Ilmatkin ovat silloin sopivasti lämmenneet. Termokseen kahvit ja reppuun evästä ja sitten etsitään mäeltä lämmin aurinkoinen kohta. Jos lintuja ei ihan heti kohta näy, niin voi muurahaisia tarkkailla tai avittaa kevätpuroja pahoistapaikoista ohi.
Sitten kun on parin viikon jälkeen saatellut viimeiset kurpat, kirviset, pyryharakat ja kaljupääkorppikotkat pohjoiseen, niin on mukava palata kotisohvalle ja alkaa odotella seuraavaa kevätmuuttoa. Ei ole ihmisellä kunaan pitkästymisen pelkoa.
Arv. hra. M. Kajo
Tekisi mieli kiittää mutta en kuitenkaan saata. Kun olette taas houkuttelemassa maamme johdateltavissa olevaa nuorisoa vaarallisille teille. Eli kiskoille.
Kohta 4:jä:
Ette paljasta missä ympäri Eurooppaa resinaarallin on tarkoitus kulkea. Vaikka meillä Venäjän kanssa on sama raideleveys niin uskallan arvella Teidän tarkoittavan Keski ja Etelä. Ja siellä piilee vaara luotijunien muodossa. Ei ole sellaista ihmistä keksittykään, joka ehtisi vetää resiinansa raiteilta, kun sellainen hirviö mutkan takaa pyyhältää kohti ja yht'äkkiä valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää ja ensiluokan vaunussa uninen on tunnelma.
Siinä on aamulla belgialaisen pienen aseman päälliköllä ihmettelemistä, kun yön aikana lautaseinään on ilmestynyt M. Kajon tai kenen muun resiinanajajan muotoinen reikä. Tuska on päällään hänellä, kun tarttuu lennättimen kampeen ja viestittää ylitirehtöörille, että mikä-mikä (änkyttää raukka järkytyksestä) on tästä läpi lentänyt ja ikkunlaudalta kukat ruhjonut mennessään. Kuunaan eivät vastausta löydä, kun eivät varmasti Suomeen ymmärrä soittaa ja kysyä. Eivätkä he suomea osaakaan.
Turvallisempi vaihtoehto on lintujen kevätmuuton tarkkailu. Se on ihanteellinen homma. Juuri kun on koko vuoden loikoillut seslongilla, kartoittanut kaikki sisäkaton oksankohdat ja alkanut siihen kyllästyä, niin jo alkaa se. Ilmatkin ovat silloin sopivasti lämmenneet. Termokseen kahvit ja reppuun evästä ja sitten etsitään mäeltä lämmin aurinkoinen kohta. Jos lintuja ei ihan heti kohta näy, niin voi muurahaisia tarkkailla tai avittaa kevätpuroja pahoistapaikoista ohi.
Sitten kun on parin viikon jälkeen saatellut viimeiset kurpat, kirviset, pyryharakat ja kaljupääkorppikotkat pohjoiseen, niin on mukava palata kotisohvalle ja alkaa odotella seuraavaa kevätmuuttoa. Ei ole ihmisellä kunaan pitkästymisen pelkoa.