Kaipaan kolmatta lasta perheeseemme niin kovasti, että oikein rintaa puristaa. Vaikka järki sanoo, että 36-vuotiaana kahden pienen lapsen väsyneenä aitinä kannattaisi todellakin tyytyä näihin kahteen muruseen, sydän on jatkuvasti uutta vauvaa vailla. Raskaana oleminen on ihanaa, synnytys on mieletön kokemus ja paras tunne maailmassa on saada juuri syntynyt vauva rinnalle. Ikäni puolesta tietenkin riskit jo mietityttävät. Olisin täysin valmis saamaan vielä yhden terveen lapsen, mutta entäpä jos kaikki ei menekään hyvin? Siltikin, jos vain mies näyttäisi asialle vihreää valoa, olisin innoissani yrittämässä kolmatta. Erittäin hankalaksi vauvakuumeeni tekee siis kaiken lisäksi miehen vastahakoisuus, sillä päätöksen pitää tietenkin olla yhteinen. Vielä en ole valmis antamaan periksi. Kiitos Anni Alatalolle tästä osuvasta kirjoituksesta!

>Vauvakuume (4-ever?) To, 2013-10-10 12:49

Vastaa

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.