Kirjoituksesi oli kuin täydellinen kopio omista ajatuksistani. Kuopus täyttää pian neljä, ja arki on helpottunut huomattavasti. Pari vuotta kuopuksen syntymän jälkeen vauvakuumeilin, mutta nyt kuume on poissa - silti ajatus kolmannesta lapsesta elää vahvasti. Yritän järkeillä asian puolesta ja vastaan, plussia ja miinuksia kerääntyy molemmille puolille. Suurin miinus on ehkä se, että lähdin 33-vuotiaana vaihtamaan uraa ja olen nyt opiskelija. Millaiset mahdollisuudet minulla on päästä työelämään uudessa ammatissani, jos olen valmistuttuani vielä pari vuotta kotona? Lopulta päätöstä ei kuitenkaan taida ratkaista järki, vaan tunne. Pelkään vain, että oikeaa tunnetta odottaessa aika ajaa vauvahaaveen ohi. Ehkäpä täytyy lähteä etsimään niitä vaaleanpunaisia tai -sinisiä nyyttejä, jospa sellainen saisi vaa'an kallistumaan suuntaan tai toiseen.

>Tuttuajuttua To, 2013-10-10 17:40

Vastaa

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.