Lapsen kipeä salaisuus
Joka päivä kouluun ja päiväkotiin saapuu lapsia, jotka kantavat mukanaan näkymätöntä taakkaa. Kotona ehkä tapellaan, käytetään päihteitä, isä tai äiti voi olla sairas. Listan ei tarvitse olla pitkä, mutta ahdistus voi olla sietämätön kestää. Salaisuus painaa, mutta ei siitä oikein voi puhuakaan. Jo pienetkin lapset ovat taitavia tuntemaan häpeää asioista, joille eivät itse mahda yhtään mitään. Opettajat ja päiväkodin henkilökunta ovat usein neuvottomia ongelman edessä: kuinka kuunnella lasta, mikä on oikea tapa toimia?
Huomaako kukaan, mikä lasta painaa? Katso Studio Kotro YLE Teemalla tiistaina 17.11. klo 18.30. Vieraina luokanopettaja Henna Pirskanen, erityisopettaja Mari Nuutinen sekä Kim Kreus. Juontajana Arno Kotro.
Miten koulun tulisi puuttua asiaan?
Osallistu ohjelmaan, jätä oma kommentti aiheesta.
Tutustu hyötyihin
Tutustu uudistettuun Oppimiseen!
Uusi palvelu kokoaa yhteen Oppimisen ja Opettaja.tv:n sisällöt. Myös paljon uutta!
Tietoa TV-ohjelmista
Juttuarkisto
Muualla Ylessä
Kommentit
Vierailija 18.11.2009 12:08:59
Lisää asiaa aiheeseen
Ohjelmassa perheen ongelmien painotus jäi vieraan takia alkoholiin. On hyvä muistaa ettei ainoastaan alkoholi ole syynä ongelmiin mitä lapsi saattaa kotona kokea. Voi olla vakavaa sairautta sekä fyysistä että henkistä missä alkoholilla ei ole mitään osuutta.
Minulta jäi mainitsematta sekin että silloin teininä se kaveriporukka jossa roikuttiin, niin sen yksi johtajahahmoista oli poika jonka perheessä ei juotu eikä oltu muutenkaan sairaita. Pojalla oli aina parasta päällä ja uusimmat vehkeet. Mikä sitten poikaa vaivasi kun alkoi kuitenkin häiriköimään? Näin jälkeen päin on helppoa sanoa, mutta silloin sitä ei tajunnut. Tämän pojan vanhemmat olivat paljon töissä säilyttääkseen ansaitun sosiaalisen aseman. Kotiin tultiin pitkien työpäivien jälkeen ja hommia jatkettiin kotona. Poika ei saanut vanhemmilta tarvitsemaansa rehellistä ja aitoa läsnäoloa, aina oli joku työ joka piti ensin hoitaa. Perhe kävi useasti vuodessa lomamatkoilla ja poika sai kaikki uusimmat viritykset. Mutta se tärkein puuttui, vanhempien aito läsnäolo pojan kanssa.
Mitä tästä opimme? Emme varmaankaan mitään, mutta itse kumminkin olen sitä mieltä että lapsi tarvitsee vanhempien aikaa ja rauhaa heidän kanssa olemiseen. Ei se sen kummemmasta ole kysymys. Aikaa, rauhaa ja rakkautta. Ei maallista mammonaa. Sama pätee kouluihin. Opiskeluun aikaa, rauhaa ja rakkautta. Ei tuijoteta niitä pisatuloksia.
Kim Kreus
Vierailija 19.11.2009 12:51:07
Lapsen kipeä salaisuus
Kirjoitat asiaa, Kim! Aikaa, rauhaa ja rakkautta. Vaan onko tuo monelle menevälle isälle ja äidille vähän liiankin simppeli resepti ollakseen katu-uskottava? Näin yksinkertaista se juuri on, mutta kuinka moni ehti pysähtyä kuuntelemaan järjen ääntä?
Kirjoita uusi kommentti