Mikä mättää kodin ja koulun yhteistyössä?
Siuntiossa koulun vanhempainilta päättyi taannoin käsirysyyn. Näinkö tulehtuneita ovat kotien ja koulujen välit?
Opettajilta tulee viestiä, että vanhemmat vaativat yhä enemmän. Läksyt pitäisi räätälöidä kullekin oppilaalle lasten harrastusten, perheiden lomien, oppilaan vireystilan jne. mukaan. Vanhemmilta tulee viestiä, että kasvatuksesta olisi mukava tehdä yhteisempi asia. Vanhempainvartti syksyisin ja keväisin ei riitä, kun puhuttavaa olisi varttien välilläkin. Päiväkodeissa vanhemmat sentään tapaavat lapsensa hoitajat päivittäin, mutta opettajia näkee vuoden mittaan vain vilaukselta jos silloinkaan.
Miten yhteistyön saisi paremmin kukkimaan? Kuinka tiivistä yhteistyön pitäisi olla? Katso Studio Kotro YLE Teemalla tiistaina 27.10. klo 18.30. Keskustelemassa rehtori Sari Hakulinen, luokanopettaja Ninja Somersalmi, Vihdin Vanhemmat ry:n puheenjohtaja Päivi Karmakainen ja KoKo Espoon puheenjohtaja Outi Suortti. Juontajana Arno Kotro.
Mikä mättää kodin ja koulun yhteistyössä?
Osallistu ohjelmaan, jätä oma kommentti aiheesta.
Tutustu hyötyihin
Tutustu uudistettuun Oppimiseen!
Uusi palvelu kokoaa yhteen Oppimisen ja Opettaja.tv:n sisällöt. Myös paljon uutta!
Tietoa TV-ohjelmista
Juttuarkisto
Muualla Ylessä
Kommentit
Vierailija 21.10.2009 09:45:43
kodin ja koulun yhteistyössä mättää sanelupolitiikka
Minä osaisin kyllä kertoa, mikä kotien ja koulujen yhteistyössä mättää. Se on sanelupolitiikka. Koulu ja opettajakunta on sitä mieltä, että heillä on oikeus ja pätevyys sanella, miten yhteistyötä tehdään.
Meillä on lapsi, jonka koulunkäynti on vaatinut ns. "erityistä tukea". Olemme istuneet palavereissä ja tutustuneet erilaisin luokkiin ja opettajiin, puhuneet tavoitteista ja keinoista. Monessakin palaverissa rehtorit toistavat mantraa "meidän täytyy vetää yhtä köyttä, koulun ja vanhempien." Olen samaa mieltä. En kuitenkaan suostu uskomaan, että koululla on oikeus määrätä, mihin suuntaan sitä köyttä vedetään, varsinkin kun koulun tarjoama suunta on usein ollut selvästi lapsen edun vastainen. Lapsemme on ollut juuri siinä tilanteessa, jota "Santra Saukko" kuvaa ensimmäisessä blogissaan: hänet olisi haluttu laittaa autistien luo oppimaan sosiaalisia suhteita ja oppimishäiriöisten luo opettelemaan kynien mukana pitoa. Oikeasti palsen tarpeet olisivat olleet mallioppimista ja sosiaalisten suhteiden luontia normaaliympäristössä, lhellä asuvien lasten kanssa, joiden kanssa suhteita voi harjoitella myös iltapäivisin ja vähän tavallista haastavampia matematiikantehtäviä kun tavanomaiset olivat niin tylsiä ettei niihin viitsinyt keskittyä. Koulun sanoelupolitiikka olisi vienyt ojasta allikkoon.
Olen kyllä kuullut lehtien palstoilta, että on olemassa myös liian vaativia curling-vanhempia. Voi olla. Oman kokemukseni perusteella olen kyllä sitä mieltä, että lapsensa puolesta on curlattava, jos hän vähänkään poikkeaa keskiverrosta: ainakaan koulu ei pidä sellaisen lapsen puolta.
Vierailija 26.10.2009 20:27:39
yhteistyön taso
niin....opettajana voisin kärjistää, että yhteistyö sujuu niiden perheiden ja aikuisten väillä, jotka ovat sinut omien lapsiensa ja heidän tarpeittensa ja ongelmiensa kanssa. Vanhemmat, joilla on realistinen kuva oman lapsen kyvyistä, osaavat ottaa vastaan muutakin kuin ylisanoja. Ei koulussa haluta kasvattaa oppilaita tai heidän vanhempiaan, kyllä opettaminen on ihan riittävän työllistävää puuhaa. Se, että vanhempainilloissa pyydetään koulua määrittelemään kotiintuloaikoja koko luokan oppilaille, on opettajalle kuin opettajalle ihan kamala paikka. Miksi ihmeessä meidän opettajien pitää moiseen ottaa edes kantaa? Vanhemmuus on pahasti hukassa niiltä, jotka sellaista edes toivovat. Sehän on kuin kutsuisi opettajan perheen jäseneksi! Ja entäs pihaleikit sitten? Kuka selvittää riidat pihaleikeissä? Ja niiden selvittelyistä syntyneistä aikuisten riidoista? Koulun apua niihinkin pyydetään. Ja se on surullista.
Usein saan kuulla olevani palveluammatissa, tämä tulee myös kolleegojen tasolta. Mutta...on aika iso ero siinä, oletko tarjoamassa asiantuntijuutta vai oletko R-kioskin myyjä. Ei koulusta voi tilata haluamaansa palvelua ja ostaa täsmätuotetta juuri omalle perheelle sopivana pakettina. Koulun toimintaa määrittelevät lait ja asetukset, ja lähtökohtana on yhteisöllinen toimiminen. Se mikä sopii yhdelle, ei aina sovi toiselle. Erityisopetussijoitukset ovat aina puhuttava asia. Jokainen erityisoppilaan vanhempi toivoo omalleen integraatiota yleisopetukseen. Kokonaisuutta on aika vaikea käsittää, on aivan eri juttu hoitaa/opettaa sitä yhtä erityistä lasta, mutta kenen etu toteutuu kun kokonainen koululuokka joutuu sen yhden erityisen armoille? Ymmärrän täysin vanhempien huolen, mutta kuinka todennäköistä on, että asiantuntijat ovat aina väärässä?
Vierailija 26.10.2009 21:03:29
vanhempainillat
Vanhempainilloissa opettaja puhuu-yksin-luokan asioista tunnin, parikin. Harva kysyy mitään. Mutta kun vanhempainilta on päättynyt, jono ovenpielessä kasvaa. Jokainen haluaa puhua opettajan kanssa juuri oman lapsensa asioista. Yhteiset asiat eivät yksinkertaisesti kiinnosta. Jos yhteiset asiat eivät kiinnosta vanhempia, miten saisi lapsetkaan huomioimaan muut?
Vierailija 27.10.2009 19:06:44
Kuka Kasvattaa?
Hyvin outo - ja vastuuton - kommentti Espoo vanhempien pj:lta, että vanhemmat eivät muka voi vaikuttaa lasten käyttäytymiseen koulussa. Kyllä lapset pitäisi kasvattaa kotona kunnioittamaan koulun auktoriteettia. Koulun tehtävänä on ensisijaisesti opettaa tietoja ja taitoja, ei toimia valtion kasvatuslaitoksena tai koulukotina. Valitettavasti nykyään yläkoulussa kohtaa usein täysin hillittömiä ja auktoriteettiongelmaisia pieniä "terroristeja", jotka pilaavat muiden mahdollisuuden oppia. Heihin opettajilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa. Esimerkiksi puhuttelu tai jälki-istunto ei paatuneimpiin tapauksiin vaikuta. Ainoa mahdollisuus vaikuttaa näihin lapsiin, on kotikasvatuksen keinoin, välittämällä lapsesta ja asettamalla rajat.
Vierailija 27.10.2009 19:38:29
Vanha konsti parempi kuin kopallinen uusia.
Joku sanoisi, että vanhoja on turha alkaa muistelemaan, mutta teen sen silti..
Mitenkäs tiedonkulku kodin ja vanhempien välillä sujui esim 15 vuotta sitten? Ei ollut kännyköitä eikä s-postia. Ja silti viestin oli tarpeen tullen kulkeuduttava kodin ja koulun välillä tavalla tai toisella; soitto opettajanhuoneesta, reissuvihko, kirje... Näitä ongelmia ei mielestäni ratkaista hankkimalla opettajille työsuhdepuhelimia tai ottamalla käyttöön sähköistä reissuvihkoa. Ongelma on yllätys yllätys laajempi. Ongelma on se, että nykyään on enemmän syitä, miksi opettajan on otettava vanhempiin yhteyttä välittömästi. Arvelen akuutin yhteydenottosyyn nykyään olevan mm. sairastuminen koulupäivän aikana, luvaton poissaolo, kiusaaminen, epäasiallinen käytös, koulun omaisuuden tuhoaminen... Miksi näitä viimeksi mainittuja syitä on nykyään yhä enemmän?
Ja Kotron ohjelmassa vanhempainyhdistyksen edustaja vielä väitti, että vanhemmat eivät pysty vaikuttamaan mitä heidän lapsensa koulussa tekee. No huh huh! Toki koulussa opettajalla on oltava homma hanskassa sekä keinot rangaista ja sitä kautta muuttaa lapsen/nuoren käytöstä parempaan suuntaan. Mutta luulisi, että ei ainakaan vahingoksikaan olisi, jos kotona samasta asiasta pidettäisiin kunnon puhuttelu tai otettaisiin lapselta rangaistuksena jotain oikeuksia hetkeksi aikaa pois. Silloin ne ikävät yhteydenotot kotiinkin kyseisestä syystä voisivat loppua.
Vierailija 27.10.2009 19:39:48
Yläaste ja erityisopetus
Miksi ala-asteella satsataan niin paljon oppilaaseen, eli mikäli huomataan vaikeuksia häntä testataan, käytetään puheterapiassa ja luokanopettaja antaa aikaa opetustunnilla, saa helpomman kirjan yms. yms
Ylä-asteella ei kukaan enää välitä, olet vain 1 massassa ja ikävää jos et pärjää.
Olen nyt 2,5 vuotta joka syksy taistellut tyttäreni takia että hänellä on todellakin vaikeuksia, hänelle kuuluu apua jne mutta voi, jos ei aine-opettaja halua/ehdi jne ei voi mitään. Eli eikö aine-opettajan tarvitse ottaa huomioon erityisoppilasta?
Joka sksy käyn samaa keskustelua koulun kanssa-turhaan.
Numerot laskevat ja tyttö itse miettii mikä on keski arvosana kun pääsee 9:ltä-minne pääsee jatko-opiskeluun?
Naurettavaaa-kun ei ole aktiivinen tunnilla niin numerot laskee! Eihän varovainen/epävarma lapsi jolla vaikeuksia voi olla aktiivinen!
Vierailija 27.10.2009 19:47:26
Yhteistyöstä
Käänsin onneton kanavan ja rupesin seuraamaan keskustelua kodin ja koulun yhteistyöstä. Eipä ole peruskoulun olemassa olon aikana päästy puusta pitkään, jos edelleen sananvaihto liikkuu tuolla tasolla. En ollenkaan ymmärrä, kun vanhempainyhdistyksen edustaja jankkasi, että vanhemmat eivät pääse sisään koulun arkeen. Mitä ne siellä tekisivätkään? Kouluissa on ammattitaitoinen opettajakunta, jonka huomaan on helppo lähettää oppijat arkipäiviksi. Ja mitä etua olisi päivittäin saada raportti opettajalta puhelimitse koululaisen touhuista? Esitys vanhempainpankista, josta sitten haalittaisiin sijaisten puutteeseen luokkiin väkeä haahuilemaan oli kovin kummallinen ajatus. Jos suunta on se miltä ohjelma näytti, ei taida yhteisiä pelisääntöjä löytyä..
Vierailija 27.10.2009 20:31:05
Vanhemmat hakoteillä !
Olen monen ylläolevan kommentoijan kanssa samaa mieltä, että vanhempien edustajalla oli kummallisia mielipiteitä. Yksinkertaiset asiat, opettajan tavoittaminen mm., tehdään vaikeaksi.
Nykyään on keinoja millä voi tavoittaa, ja varmasti tavoittaa, jos halua on: puhelimet, sähköpostit, Wilmat tai kävele käymään koululla. Tervetuloa kouluun ! T.ope
Vierailija 27.10.2009 20:34:56
Hyvä kommentti !
Hyvä mielipide ! Kodit - pitäkää lapsista huolta. Opettakaa lapsille hyvät käytöstavat. Väilittä heistä. Osallistukaa heidän arkeen.
Vierailija 27.10.2009 22:08:21
lapsemme
Olen kyllä sitä mieltä, että liian moni vanhempi jättää lapsilleen rajat asettamatta nykyään. Mennään siitä, mistä aita on matalin juuri sillä hetkellä, eikä tajuta että mennäänkin pylly edellä puuhun. Lapset ovat turvattomia ilman rajoja, ja se näkyy heidän käyttäytymisessään niin koulussa, kuin muuallakin. Mielestäni pitäisi olla kaikille normaaleille vanhemmille selvää, että he ovat suurimmassa vastuussa lastensa käyttäytymisestä. Eikö ole vastuutonta jättää oman lapsensa kasvattaminen opettajien vastuulle? Arvostan opettajia, mutta tarkoitan sitä, että päävastuu lapsesta on aina vanhemmilla.
Vierailija 28.10.2009 09:42:36
Lapset nukkumaa ajoissa
Paras tuki perheiltä koululle ja lapselle olisi se, että lapset laitetaan ajoissa nukkumaan. Siihen kuuluu myös se, että valvotaan ja rajoitetaan tietokoneen käyttöä ja TV:n katselua niin, että lapset saavat riittävästi unta ja ulkoilua. Vanhempien tehtävä on rajata myös se, mikä on lapselle sopivaa katsottavaa. Tärkeää on myös huolehtia ruuasta ja puhtaudesta. Keskustelu lasten kanssa ihan tavallisista asioista on myös tärkeää.
Näillä konsteilla erityisopetuksen tarve vähintään puolittuisi. Suurin osa lasten ongelmista johtuu liiasta pelaamisesta, liiasta TV:n katselusta ja liian vähästä unesta ja liikunnasta.
Kysehän on lopulta aikuisuudesta ja välittämisestä.
Vierailija 28.10.2009 11:52:00
Vanhempainpankki
Mitä koko Espoon vanhempainyhdistyksen pj. mahtoi tarkoittaa vanhempainpankilla. Jos tarkoitti mitä sanoi, ei mene Espoolla hyvin. Niin epäpätevää henkilökuntaa kouluissa, että kuka tahansa "tossuntallaaja" pystyy korvaamaan esim. luokan opettajan. Minä en ainakaan haluaisi, että minun lapseni luokkaa menisi "opettamaan" joku, jolla ei ole pedagogista koulutusta tehtävään.
Jos vanhemmat ovat kiinnostuneet lapsensa koulusta ja koulunkäynnistä niin uskon, että opettajat antavat kyllä luvan mennä muutamaksi tunniksi tai koko päiväksi seuraamaan koulupäivän sujumista. Kyllä siihen kannattaa uhrata työstä yksi lomapäivä, suosittelen.
Vierailija 28.10.2009 12:07:34
Arki kotona
Olen täysin samaa mieltä kodin arjen tärkeydestä. Kuuntelen järkyttyneenä mitä kodin arki tänä päivänä on monessa kodissa. Vanhemmat tekevät ylipitkiä työpäiviä ja luovat uraa. Lapset ovat yksin kotona ja saavat tehdä mitä keksivät. Illalla vietetään "laatuaikaa" ja katsotaan yhdessä TV.n Salkkareita. TV on varuilta auki koko illan, jos sieltä vaikka tulisi jotain katsottavaa. Lapset tottuvat siihen, että ympärillä on koko ajan melua ja liikettä. Nukkumaan meno on vaikeaa, uni ei tahdo tulla. HALOO, jos lapsi on alle 10v ja on koko illan viettänyt siinä metelissä ei ole ihme, että ei tule uni.
VÄLITTÄKÄÄ OIKEASTI NIISTÄ LAPSISTANNE, HE EIVÄT OLE LAPSIA IKUISESTI.
Vierailija 28.10.2009 13:42:52
ymmärsitkö oikein?
Siis jos sijaista ei saada, eli luokassa ei ole yhtään aikuista paikalla. Olisi edes joku aikuinen.
Meillä oli viime lukuvuonna oppilaat keskenään useita päiviä ja välillä epäpätevä sijaisen, sijainen mikä opetti väärin matematiikkaa. Vanhemmat eivät luokkaan päässeet, sähköposteihin ei vastattu, opettajan puhelinnumero ei ollut saatavilla. Avoimena päivänä sitten päästiin toteamaan että todellakin taululla on vääriä kaavoja.
Minulla on kaksi oppilasta, samalla kaavalla kasvatettu, samat rajat, yöunet, ruoka ym. mutta eri persoonia.
Toinen lapsi reagoi heti koulussa jos kotona joku mättää (esimerkiksi omaisen kuolema).
Yritin rangaista, yritin kuunnella, yritin palkita mutta kun mättää, niin keinot loppuu.
Huonoa käytöstä koulussa, tappeluita, pulinaa tunnilla ym.
Ainut keino mennä itse kouluun vahtimaan lasta, mutta ymmärrän että kaikki vanhemmat eivät siellä jatkuvasti voi istua.
Tästä keskustelussa on hyvä huomata, että jos ongelmaa ei itse ole kokenut, siihen on helppo antaa vastauksia.
Opettaja jolla on itsellä lapsia ja vaikka vielä vähän villejä poikia, ymmärtää villejä poikia paremmin. Toisinaan opet ovat kyllä pikkusieluisia...
Tosin nyt meillä on hyvät opettajat ja kyllä on eroja opettajissa!
Vierailija 28.10.2009 14:08:28
olen myös samaa ihmetellyt, miksi niin paljon erityisoppilaita
Kyllä olen itsekin ihmetellyt että miksi osa oppilaista lähetetään erityikouluihin. Eikö olisi halvempaa, että heille saisi avustajan (siis ihan oman, ei koko luokan) luokkaan.
Eikö se ole kallista kuljettaa lapsia taksilla erityiskouluihin? Miksi erityisluokkia on niin paljon?
Lapseni luokalta lähti 6 oppilasta erityis- ja pienluokkiin, sama melu jatkuu siitä huolimatta...
Toisinaan lapsilla on vaikeuksia oppimisessa, ovathan useat suurmiehetkin jääneet luokalle. Jos luokassa on 26 oppilasta ja luokka villi, opettaja väsynyt...muuta ei tarvita..täyskaaos!
Vierailija 28.10.2009 15:41:19
Lapset persoonia
Lapset ovat persoonia, kuten aiemmin kirjoittanut toteaakin jo. Kotona tuetaan, kuunnellaan, samoin koulussa. Silti lapsi voi olla turhautunut ja käyttäytyä häiritsevästi. Arempaa lasta ei voi väkisin saada sosiaaliseksi sanailijaksi, ei sitten millään. Joskus häiritsevä lapsi on erityislapsi, se ei näy päällepäin. Tällainen lapsi ei aina omaa riittäviä keinoja tulla ymmärretyksi yllättävissä tilanteissa (hankala tai ahdistava tilanne) - siitä seuraa usein häiriökäyttäytymistä. Kaikki ei ole aina niin mustavalkoista.
Vierailija 29.10.2009 02:08:49
yhteistyö koulu ja vanhemmat
Meidän perheen kokemus koulun ja kodin yhteistyöstä on kirjavaa onhan lapsemme käyneet eri kunnissa koulua ja erilaisissa kouluissa muutenkin. Toinen on käynyt musiikkiluokilla. Toinen lapsistamme kyllä pyrki myös musiikkiluokalle mutta eri kouluun kuin toinen oli. Ei voitu niin sanotusti pitää musiikkiluokalla enää, koska lapsemme "häiritsi" muita. Meille ei alku syksyn aikana ollut tullut koulun päästä häirinnästä mitään tietoa ja meihin otettiin mielestäni liian myöhään yhteyttä. Asioita oli vaikea selvittää, kun emme tunteneet edes muiden vanhempia musiikkiluokan alettua koulun siirron myötä. Aiemmassa koulussa olimme tottuneet, että opettaja otti asiat esiin ajoissa ja meillä oli muidenkin koulun henkilökunnan kanssa ollut helppo toimia yhteistyössä.Tieto kulki koulusta ajoissa meille vanhemmille jo esikoulusta asti. Musiikkiluokan opettajan puolestahan puhui siis yhteispalaverissa rehtori ja heillä oli selkeä yksimielinen suunnitelma saada poikamme musiikkiluokalta pois ja ehdotus oli erityiskouluun. No me tiesimme kyllä siinä tilanteessa mihin lapsemme kuuluu eli takaisin entiseen kouluun ja vastaanotto oli mitä upein koulukavereita myöten. myöhemmin poikamme pääsi yläkoulunpuolella musiikkiluokalle ja tähtää musiikkialaa lahjoillaan myös ammattiin vahvoilla. Vanhan koulun (ei musiikkiluokka) opettaja hoiti myös musiikkipuolen koko luokalleen hienolla musikaali esityksellä, jonka näki sitten koko koulu. Yksi opettaja voi saada paljon aikaiseksi kun haluaa. Vanhemmatkin olivat aina mukana kaikessa vanhempainiltoja myyjäisiä myöten. Myös me. Tätä oppia käytän nyt itse nuorten kanssa tulevaisuudessa toimivana "opettajana". Hyvä kiertää.
Vierailija 29.10.2009 10:37:05
Sanelupolitiikasta
Sanelupolitiikkaa varmasti esiintyy kaikissa kouluissa. Lienee jäännettä 'vanhoista hyvistä ajoista', jolloin koulu ja opettaja todella olivat auktoriteetteja niin lapsille, vanhemmille kuin koko paikallisyhteisöllekin - arvostettuja asemansa vuoksi. Toisaalta tämän päivän opettajille on varmasti selvillä nykytilanne - jo palkkapussin paksuus verrattuna esim keskiansioon luo käsitystä siitä kuinka opettajan työtä arvostetaan nyt.
Tämä arvottomuuden viesti ei tule vanhemmilta, vaan koko yhteiskunnalta. Samaa viestä välittää myös tuntikehyksen leikkaus, opetusryhmien kasvaminen, 'sairastumiskielto'= sijaisia ei palkata... eli kaikki lisääntyneet vaatimukset ja muutokset opettajan työympäristössä. Kun soppaan lisätään vielä kaikki muut suoriutumisen, työn säilyttämisen, elämän paineet yhteiskunnan jäsenillä yleensä ( = vanhemmat, opettajat, lapset... ) ja sitä kautta pienimpien ja heikoimpien pahoinvointi ja sen seuraukset, alkaa yhtälö olla juuri niin vaikea kuin se on. Vanhat keinot - myös se sanelupolitiikka - eivät todellakaan toimi.
On myös selvää, että vanhempien rooli lapsen hyvinvoinnin valvojana ja takaajana korostuu ja kasvaa edelleen: curlaaminen on varmasti tullut jäädäkseen.
Tuntuu, että lasten kasvatuksessa ( = kotikasvatus + koulu ) pääasia meinaa unohtua kuten joulun vietossa: Pääasia ja tavoite on aina lapsi, lapsen hyvinvointi ja lapsen tasapainoinen matka aikuisuuteen. Päämäärän olettaisi olevan selvä paitsi asianosaisille, myös koko yhteiskunnalle. Puuttuu kuitenkin keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ( kaikilta osapuolilta ): entiset keinot vanhenevat maailman nopeasti muuttuessa tai ne viedään tehokkuusajattelulla.
Vierailija 29.10.2009 10:49:45
Opettajanillat?
Vanhempainillat vai opettajanillat?
Ihmettelen, miten vanhempainiltojen kaava on säilynyt edelleen : Opettaja tai rehtori kertoo koulun asioista. Varsinkin alaluokkien lasten vanhemmat kyllä kuulevat koulun asioista tarkkojakin kuvauksia joka päivä. Lapset todellakin havainnoivat omaa toimintaympäristöään jatkuvasti, tekevät johtopäätöksiä ja painavat tilanteita mieleensä = oppivat oma-aloitteisesti koko koulupäivän ajan muustakin kuin opetettavista aineista. Vanhemmat saavat kaiken tämän lasten oppiman tiedon koulusta ja koulun käytännöistä tietoonsa lapsen kanssa juttelemalla ja kuuntelemalla päivän tapahtumia. On siis turha luulla, että vanhemmat ovat tabula rasa - tietämättömiä koulun suhteen, saati perustaa vanhempainiltaa koulun toiminnan esittelemiselle. Opettajilla on myös käytössään reissuvihko ja tiedotteet, joilla käytännön arkiasiat viestiä koteihin.
Sen sijaan vanhempainillat voisivat oikeasti olla vanhempien kanava tarkistaa lapsilta saamiaan käsityksiä koulusta tai vaikka keksiä omia odotuksia tai ideoita mm. niiden tilanteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi, mistä lapset ovat heille kotona kertoneet. Vanhempien kuuleminen toisi se paljon uudenlaisia haasteita opettajille ja koulutyöhön, mutta varmasti myös ideoita ja mahdollisuuksia., sekä arkiymmärtämystä lapsen elämästä kokonaisuutena - sekä kodille, että koululle.
Vierailija 29.10.2009 11:13:37
Elämä on kasvamista, ja kasvattamista
Jotenkin olen kuvitellut, että koulun tehtävä on todellakin lasten kasvattaminen, ei vain opettaminen. Vanhemmat ovat päävastuussa lapsen kasvattamisesta tasapainoiseksi aikuiseksi, mutta tarvitsevat samaa työtä tekevät opettajat avukseen.
Kaikki elämän tilanteet eivät tule lasta vastaan silloin kun vanhemmat ovat paikalla - kaikki aikuiset ovat moraalisesti velvollisia ohjaamaan lapsia silloin kun siihen on tarvetta. Jos välituntileikeissä syntyy riitaa, asia kuuluu koululle eli opettajalle, koska tapahtuu kouluaikana, opettajan työajalla. Riidan selvittely on osa oppimisprosessia: selvitetään mitä tapahtui ja miksi, miten pitää toimia seuraavalla kerralla, mitkä ovat koulun säännöt ja mitkä ovat yleensä yhteiskunnan säännöt, kuinka ristiriitatilanne voidaanratkaista, keinoja purkaa pattitilanne, keinoja toimia ihmisten kanssa. Lapsi ei osaa toimia oikein uusissa tilanteissa automaattisesti, ennenkuin vastuullinen aikuinen neuvoo kuinka kuuluu toimia. Ohjaaminen on kaikkien aikuisten velvollisuus - myös opettajan - pieniä ihmisiä kohtaan kaikissa tilantiessa, joissa tarvitaan pelisääntöjä.
Opettaja ei ole palvelija, vaan johdonmukainen aikuinen, jolla on selkeä näkemys aikuisten maailmasta, sekä kykyä ja tahtoa välittää nämä tiedot lapsille.
Jokainen lapsi, aikuinen ja opettaja on erilainen - peruskoulun tasapäinen normaaliuden käsitys olisi joutanut eläkkeelle vuosikymmeniä sitten. Ryhmässä voi olla kolmekymmentäkin erilaista ihmistä ilman että kukaan joutuu kenekään armoille. Jos tavoite on selvä, löytyvät keinotkin, eikä jokainen pikkuaalto heilauta laivaa uuteen kurssiin. Toivotaan, että yhteiskunta herää äkkiä huomaamaan, kuinka tärkeää olisi taata ja tukea kaikkia meitä kasvattajia kaikilla mahdollisilla tavoilla, koska kasvatamme tulevaisuuden aikuisia.
Vierailija 29.10.2009 11:22:14
Maailma on kirjava
Totta. Todellinen suvaitsevaisuus näkyy siinä, kuinka suhtaudumme elämän kirjoon yleensä: ei ole normaalia tai epänormaalia, on vain loputtomasti erilaisia yksilöitä.
Kaikenlaisen häiriökäyttäytymisen taustalla on varmasti juuri tunne, ettei tule kuulluksi tai ymmärretyksi. Tarvitaan rohkeutta kohdata omat ja toisen tunteet, sekä puhua omasta olosta vaikkei ololle löytyisi sanoja. Kodin ja koulun tukeminen, kuunteleminen, lohduttaminen ja neuvominen varmasti luovat lisää rohkeutta. Kuuntelemalla kuulee, vaikka puhe olisi hiljaistakin.
Vierailija 29.10.2009 11:28:57
Välittämistä
Välittämistä puuttuu koulussa. Ryhmäkoot ja opettajien työpaine varmasti vaikuttavat. Kouluilla pitäisi olla enemmän voimavaroja ja aikaa käytettävissään opettamiseen / lapsi. Hiljainen, tasaisen viittaava ja persoonaton lapsi on helppo lapsi isossa ryhmässä, kaikki muu jää toisarvoiseksi. Ikävä kyllä myös oppiminen ja tasa-arvo, oikeudenmukaisuudesta puhumattakaan. Kuulostaa tutulta muuallakin kuin koulussa.
Vierailija 30.10.2009 10:39:54
Hiljainen ja tasainen lapsi on persoonaton!?
Sanottavani ja hämmästykseni aihe kiteyti jo otsikossa. Voi hyvänen aika. Taisin itse olla lapsena siis persoonaton. Lienenkö edelleen opettajana...
Vierailija 30.10.2009 12:38:33
Yhteydenpito opettajaan ?
En uskonut korvianiani kun KoKo pj:n ehdotti "lahjoituksia" opettajajille: toisten vanhoja kännyköitä ja prepaid liittymiä & puhelinaikaa joka toinen viikko yms. - Eihän kukaan halua käyttöönsä jonkun vanhoja kännyöitä - kännykkä on lähes hygieniatuote - sentin päästä suusta aina.
Eikö joka opettajalla ole työsähköposti? Miksi ei-kiireellisissä asioissa voisi käyttää sitä ja kiirreellisissäkin? Eikö reissuvihkot kuulu päiväkotiin ?
Vanhempien edustajat ohjelmassa tuntuivat olevat aika erikoisia mielipiteiteen, enkä kyllä mitenkään tunnistanut itseäni niistä & enkä ollut samoilla linjoilla. Kotrolta olisin toivonut enemmän ohjausta keskusteluun ja mielipiteitä opettajilta/rehtorilta: Mitä muutoksia / parannuksi he tekisivät & mitkä suurimmat epäkohdat jne.
Toivoisin enemmän huolestumista suurista ryhmäkoista ja sen myötä laskevasta opetustasosta ja koulujen turvattomuudesta yms ja mitä keinoja vanhemilla olisi tässä tilanteessa. Nyt ohjelman nimi antoi enemmän kuin sisältö, joka jäi latteaksi: punainen lanka puuttui ja katkesi välillä kokonaan.
terveisin äiti Espoosta
Vierailija 30.10.2009 16:04:08
Tervetuloa kouluun
Tervetuloa kouluun!
Olisi hyvä, jos jalkautuisit kouluun ensiksi maanantai-aamuna ja toiseksi perjantai-iltapäivällä( 13-15). Näkisit heti kerralla tosi paljon niitä tilanteita, joihin voisit keksiä omia toimivia ideoita. Sääli etteivät kasvatustiedettä ja pedagogiikkaa lukeneet opettajat keksi yhtä helposti ratkaisumalleja näihin ongelmiin. Onko muuten tullut mieleesi, että lapsesi eivät aina puhu totta, tai että se mitä he kertovat on osatotuus tai väärinymmärrys---mutta parhaiten se lapsen toimintaympäristö ja toimintatavat selviää siellä koulussa. Jalkaudu rohkeasti sinne!
ope Opettaja
Vierailija 05.11.2009 09:41:06
....
Todella monet vanhemmat ovat syyttämässä opettajia, vaikka olisi syytä katsoa peiliin ja omaan kasvatukseen!!!!!!
Ei ne opettajatkaan ihmeisiin pysty, jos kasvatus lapsen kohdalla on päin *********.
Ja jos luokalla on sellaisia lapsia joiden kasvatus on päin ********, niin se myös vaikeuttaa opettamista ja oppimista.
Ennen kuin olette syyttämässä opettajia, jotka tekevät parhaansa lastenne hyväksi, niin katsokaa rehellisesti peiliin ja miettikää onko omassa kasvatuksessanne parannettavaa!!!
Tsemppiä kaikille opettajille, koittakaa jaksaa näiden idioottien vanhempien kanssa.
Vierailija 05.11.2009 09:59:24
Opettajille työrauha
Kouluilla pitäisi olla jämäkkä johto ja opettajilla rauha työskennellä. Vanhempien liika osallistuminen vain häiritsee. Omat lapsemme käyvät koulua Suomen ulkopuolella, mutta täytyy sanoa, että vanhempainillat ovat useimmiten ajanhaaskausta. Monella on jotain sanottavaa, mutta harva kommentti on mitenkään rakentava. Omat lapset pärjäävät hyvin, vaikka ovatkin suomenkielisiä. Monesti tekisi mieli sanoa vanhemmille, että jos lapsenne käyttäytyisivät koulussa ja lukisivat läksynsä niin ongelmat vähenisivät huomattavasti. Vanhempien pillin mukaan poukkoilu aiheuttaa myös sen, että pitkäjänteisyys toiminnassa katoaa, kun joka vuosi tulee niin paljon uusia ideoita.
Joillekkin vanhemmille vanhempainillatkin ovat vain sitä oman asian jauhamista. Ei millään jaksa kuunnella, kun jonkun häirikön vanhemmat esittävät vaatimuksiaan. Omassa vanhempainillassamme eräskin äiti halusi, että vanhemmat tutustuisivat paremmin toisiinsa. Ei todellakaan kiinnosta kuunnella turhanpäiväistä höpöttämistä ja valittamista. Varsinkin, kun lapsia on enemmän.
Koulun vaihtoa kannattaa kyllä aina harkita, jos ei ole tyytyväinen. Jos sitten muutaman koulun jälkeen ei ole tyytyväinen, niin kannattaa vilkaista peiliin ja myöntää tosiasiat.
Vierailija 05.11.2009 10:42:35
Samaa mieltä
Opettajille työrauha - hyvin kirjoitettu ja täysin samaa mieltä. Voin itse rehellisesti näin vanhempana sanoa, että ei ole ollut helppoa meidänkään yläasteen opettajilla, kun muistelee millaisia olimme.
Kyllä se vika useimmiten löytyy niistä oppilaista, täytyy vain myöntää oma tyhmyytensä näin jälkikäteen.
Ja nyt kun seuraa näitä ala-asteen oppilaita, niin kyllä se vika sieltä kasvatuksesta löytyy.
VANHEMMAT VOISIVAT TODELLAKIN KATSOA PEILIIN JA MIETTIÄ MISSÄ MENNYT VIKAAN!!!
Koulun kulmien takana käydään jo ala-asteella tupakalla ja pihalla kuuluu koko ajan kirosanat a:sta ö:hön käytynä läpi.. ja tämä levottomuus ja huonot käytöstavat ovat siis opettajien vika? HERÄTKÄÄ VANHEMMAT JO!!!!!
Ainakin sen olen oppinut, että omat lapseni tulevat kyllä kunnioittamaan opettajia ja tulen kyllä valitsemaan lasteni koulut tarkasti!!!
Vierailija 05.11.2009 16:29:39
Yhteispelissä pitää olla joka iikkaa koskevat säännöt
Onhan se totta, että olemme erilaisia persoonallisuuksia, ainutlaatuisia toki jokainen. Mutta kun 30 ainutlaatuista suurta persoonaa huutaa omaa turhautumistaan yhteen ääneen, miten opettaja voi huolehtia siitä, että opetusta sitovat opetussuunnitelmat toteutuvat kun opetus käy käytännössä mahdottomaksi? Jokaisen persoonallisuuden on vain yksinkertaisesti opittava, miten muiden ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa käyttäydytään, ja jollekulle se voi olla vaikeampaa kuin toiselle. Jos mölykööriä käsketään nielemään turhautumisensa ja olemaan häiritsemättä muita, se ei ole hänen psyykensä vahingoittamista. Viesti ei ole se, että olet viallinen, vaan se että koulussa on pystyttävä seuraamaan opetusta ja suu avataan ryhmässä sitten kun puheenvuoro annetaan.
Mielenkiintoista tässä keskustelussa on myös se, että lasten sanomisia uskotaan niin sinisilmäisesti. Tottakai lapsi kertoo oman etunsa mukaisen version jostakin kiusallisesta tapahtumasta koulussa! Jokainen meistä sitä paitsi joskus suoranaisesti valehtelee tai ainakin jättää jotain oleellista kertomatta, lapsi siinä missä aikuinenkin. Onhan se varmaan kova paikka, että lasta pitäisi jostakin asiasta torua, mutta kun juuri kukaan ei ole syntyjään hyvä ja oikeamielinen, vaan näihinkin ominaisuuksiin pitää kasvaa ja kasvattaa.
Vierailija 05.11.2009 23:51:31
Työrauha ja kasvatus koskee kaikkia
Mitä ilmeisimmin monien vanhempien olisi parasta katsoa pikaisesti peiliin. Toiseksi peilailla voisi myös Opetushallitus, joka aikoinaan rakensi raamit tasa-arvoiselle peruskoulujärjestelmälle ja joka nyt tuhlaa yhteiskunnan varoja etupäässä massiivisen byrokratian ja hallintokulttuurinsa ylläpitämiseen, todellisen kehitystyön ja uusien innovaatioiden ideoimisen ja toteuttamisen sijaan.
Kuten muistamme, monenlaisten ammattien käytännön taitoihin orientoituneet oppilaat, muassaan vähemmän älykkäät ja täysin lahjattomat, adhd- tapaukset etc. ohjattiin vielä 70-luvulla kansalaiskouluihin. Kansalaiskoulun itse käyneenä voin allekirjoittaa sen, että meno oli aivan samanlaista kuin se on tänään pahimmillaan peruskoulussa. Silloin ne, joilla oli enemmän edellytyksiä ja eväitä, menivät vastaavasti keskikouluun ja lukioihin. Systeemi ei varmastikaan täyttänyt edes alkeellisia tasa-arvo kriteerejä, mutta se toimi erinomaisesti.
Tänään peruskoulussa suurin osa oppilaista on täysin normaaleja ja normaaleista perheistä, joilla on omat kasvatusihanteensa ja odotuksensa, unelmansa. Opettajissakaan ei ole mitään vikaa, vaan he hoitavat työtään antaumuksella, usein nk. kutsumusammatissa ja kaiken väsymyksen ja homeluokkien ja häiriköiden aiheuttaman piinan keskellä he jaksavat olla ylpeitä työstään.
Nähdäkseni pahin opettajia, ja valtaosaa oppilaita ja heidän vanhempiaan rassaavista ongelmista on se, että täysin häiriintyneet ja jopa psykiatrista hoitoa vaativat oppilaat ovat tänään normaalikouluissa kaikkien muiden keskellä. Nämä pikku vallattomat Mika-Petterit ovat omien vanhempiensa mielestä "vilkkaita ja luovia", mutta samalla he voivat systemaattisesti terrorisoida opetusta ja muiden oppimista perukoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien, eikä käytännössä kukaan voi asialle mitään. Häiriköinti voi jatkua vuosien ajan yläasteen loppuun ja siihen liittyy hyvin usein muiden oppilaiden ja opettajien kiusaamista. Näiden häiriintyneiden pikku Mika-Pettereiden vanhempien tulisi ensisijaisesti herätä ja miettiä ohjaisivatko lapsensa heille paremmin sopiviin erityiskouluihin tai psykiatriseen hoitoon? Usein tällaisten lasten vanhemmat eivät havaitse, tai kykene reflektoimaan ongelmaa ja silloin olisi yhteiskunnan tehtävä auttaa heitä valinnoissa.
Vierailija 09.11.2009 09:47:05
eli sun mielestä adhd.-lapsella ei tarvi olla minkäänlaisia
mahdollisuuksia?
Edellisen kirjoittajan mielestä adhd-lapset ja muut "häiriintyneet" pitäisi "ohjata heille paremmin sopiviin erityiskouluihin". "Usein tällaisten lasten vanhemmat eivät havaitse tai kykene reflektoimaan ongelmaa ja silloin olisi yhteiskunnan tehtävä autta heitä valinnoissa", kirjoittaa yllä joku itse kansalaiskoulun käynyt henkilö. Nykypäivän yhteiskunnassa kansalaiskoulullla eli erityiskoululla ei kuitenkaan enää hankita ammattia (eikä sitä hankittu silloin takavuosinakaan, mutta silloin oli olemassa ammattinimike "sekatyöläinen", joll akuitenkin puystyi elättämään itsensä. Nykyään ei ole.)
Edellinen kirjoittaja haluaisi viedä adhd-lapsilta ja asperger-lapsilta ja niiltä lapsilta, joiden vanhemmat ryyppäävät jne kaikki mahdollisuudet saada älyään vastaava koulutus. Nämä lapsethan nimittäin saattavat olla hyvinkin älykkäitä, heiltä vain enemmän tai vähemmän tilapäisesti tai pitkäaikaisesti puuttuu tapa hyödyntää älyään. Sen sijasta, että heille tarjottaisiin sellainen tapa, yllä kirjoittava henkilö haluaa viedä heitlä käytännössä oikeuden oppia kokonaan. Sillä erityisluokkia Suomessa nähneenä, niistä ei todellakaan edetä jatko-opintoihin. Ei edes ammattikoululinjoille, lukioista puhumattakaan. Ja kuitenkin kyse voi olla älykkäistä lapsista. Kirjoittajaa älykkäämmistä.
Tänä iltana tulee televisiosta ohjelma ruotsalaisesta 1960-luvun politiikasta, jossa "erityisnuoret" pantiin työkoteihin. Heitäkin yhteiskunta "auttoi valinnoissa", muun muassa pakkosteriloimalla heidät.
Kirjoita uusi kommentti