Ensimmäisen päivän saalis (osa I)

Ollessani Los Angelesin lentokentällä huomasin internettiä surffatessa, että ensimmäiset videot ja audiopätkät Paulon sellokilpailun ensimmäisestä erästä on jo julkaistu. Heti tuli jotenkin kotoisa olo nähdä videota Sibelius-Akatemian konserttisalista...

Kommentoin siis ainoastaan sen materiaalin perusteella mitä näen ja kuulen näiden nettisivujen välityksellä.

Tipin CV

Timo-Veikko Valve, (s. 1982) aloitti opintonsa kuusivuotiaana Länsi-Helsingin musiikkiopistossa Eleonora Joffen johdolla. Vuonna 1997 hän siirtyi Sibelius-Akatemiaan, jossa hänen opettajinaan toimivat Heikki Rautasalo ja Marko Ylönen.

Kommentti omista kommenteistani

Ennen kuin Paulon tämänkertaiset kilpailut edes alkavat, olen minä käynyt kilpailijoiden valitsemat ohjelmat läpi. Olen yrittänyt kommentoida heidän valitsemiaan ohjelmia kauniisti ja ennakkoluulottomasti. Ensimmäisen erän kohdalla olen erityisesti kiinnittänyt huomiota miten ohjelmat toimivat kokonaisuutena.

Yoo Alice

Mielenkiintoinen ohjelma, varsinkin Bachin sijoittaminen ensimmäisen erän viimeiseksi. Yoo selkeästi hakee tällä erikoisempaa muotoa resitaalille. Miksi Bach pitäisi aina olla alussa? Toisaalta ensimmäisen erän ohjelma olisi voinut olla hieman monipuolisempi. Edes yksi teos 1900-luvulta.

Hienoa on nähdä/kuulla Barberin sellokonsertto op. 22, jota esitetään aivan liian harvoin.

Ylinen Tuomas

Mielenkiintoista, että mukana Paulon sellokilpailussa tänä vuonna on kaksi edellisten Turun sellokilpailun voittajaa (Ylinen ja Peltonen). Miten he pärjäävät verrattuna muihin suomalaisiin? Pärjääkö vuoden 2002 Turun voittaja vuoden 2006 voittajalle.

Vähälä Jussi

Loistava ensimmäisen erän ohjelma! Kompakti ja monipuolinen. Konsertoissakin on tarpeeksi vaihtelevuutta.

Yksi parhaiten suunnitelluista ohjelmista!

Tom Julia

Hyvä. Erittäin hyvä. Tom on suunnitellut tarpeeksi monipuolisen ohjelman. Harmi vain, että emme saa kuulla Franckin sonaattia kokonaisuudessaan.

Parhaimmat kokonaisuudet mielestäni on saavutettu silloin, kun ei ole pätkitty teoksia. Se mielestäni kertoo hyvästä suunnittelusta jos on onnistunut luomaan ohjelman kokonaisuuksista, jotka yhdessä muodostavat vielä isomman kokonaisuuden.

Slaatto Jonathan

Slaatto on suunnitellut ehkä yhden parhaista ohjelmista kokonaisuudessaan. Tosin kaikki se, mitä sellokirjallisuudelle on tapahtunut Šostakovitšin jälkeen jää meiltä kuulematta.

Oma pianisti mukana, hyvä! Hänellä on kokemusta varsinkin kamarimuusikkona.

Sabouret Aurelien

Hänen kohdallaan voidaan puhua monipuolisesta ohjelmistosta. Hienoa! Hän on ainoa joka on valinnut Dutilleuxin konserton “…tout un monde lontain” finaaliin. Haluaisin olla kärpäsenä katossa, ja nähdä miten Sabouret ja orkesteri selviävät ko. teoksesta yhdellä harjoituksella? Se tuntuu minusta lähes mahdottomalta.

Ruh Janina

Ruh on mielestäni valinnut hieman liian monta kappaletta ensimmäiseen erään. Se tekee ohjelmasta epäselvän ja hajanaisen. Valitettavasti kuulemme vain osan Brahmsin hienosta F-duuri sonaatista.

Oma pianisti mukana, hyvä!