Usein kysyttyjä kysymyksiä

Olisiko mahdollista sellainen, että tuomaristo julkaisisi
arvostelukriteerinsä jo ennen kilpailuja? Näin kilpailijat tietäisivät
jo etukäteen mitä tuomarit erityisesti etsivät ja haluavat kuulla.

Vastaus:
Yleisesti ottaen eri kilpailujen ohjelmisto kertoo kilpailijalle etukäteen, mitä kilpailun tuomaristo etsii. Esimerkiksi Paulon tapauksessa haettiin selkeästi solistista soittajaa, joka pärjää erilaisten orkesterien ja kapellimestareiden kanssa. Myös kolmen eri konserton painolasti kilpailijoiden hartioilla mittaa heidän kestävyyttä, jota esiintyvätaiteilija tarvitsee.

Tipi

-- -- --

Miksi ei Haydnin D-duuri konsertto ollut pakollisena? Se antaisi hyvän kypsyyskuvan.

Vastaus:
Kilpailijoille on annettu hienosti mahdollisuus tuoda persoonallisia piirteitä esille tämän kertaisissa Paulon sellokilpailuissa. Tämä näkyy varsinkin siinä, että kilpailijat ovat voineet valita välierä- sekä finaalikonserttonsa monien konserttojen joukosta. Tämä antaa kilpailulle uudenlaisia piirteitä, mikä on epäilemättä hieno asia. Se on myös varmasti paljon yleisöystävällisempää, kuin kuunnella kuusi kertaa sama konsertto. Kilpailijoiden kypsyys tulee tässä kilpailussa esille viimeistään siinä, kun he esittävät ja harjoituttavat kolme eri konserttoa viikon sisällä.

Tipi

-- -- --

Huomiotani on kiinnittänyt, että tässä kilpailussa yllättävän monet osanottajat soittavat nuoteista, useammat kuin aikanaan viulukilpailussa.
Onko nuoteista soittaminen jotenkin tavallisempaa ja näin ollen yleisesti
hyväksyttyä sellistien keskuudessa?

Vastaus:
Nuoteista soittamisessa on usein kysymys henkilökohtaisesta mieltymyksestä. Varsinkin kamarimusiikkiteoksissa, kuten sonaateissa, nuoteista soittaminen on suotavaa jo pelkästään sen takia, että pianistikin soittaa nuoteista. Tämä johtuu instrumenttien tasa-arvoisuudesta teoksessa. Enemmän solistiset kappaleet, kuten konsertot, tulisi soittaa ulkoa, mutta varsinaisesti nuottien kanssa soittamisessa ei ole mitään väärää. Usein myös nykymusiikkia soitettaessa käytetään nuotteja.

Tipi

-- -- --

Onko hengityksen rytmittäminen sellonsoiton lomaan ongelmallista? Joskus ilmanotto kuuluu vähän häiritsevästi takariville asti. Voiko opettaja puuttua asiaan?

Vastaus:
Tämä on myös kovin henkilökohtainen juttu. Jos hengitysäänet ovat erittäin häiritseviä, niin varmasti oma opettaja huomauttaa asiasta ja asialle tehdään yhdessä jotain. Nämä ovat kuitenkin taiteilijoiden persoonallisia ominaispiirteitä, joita voi olla hankala hallita. Jotkut jopa hymisevät tai hyräilevät soittonsa päälle. Hengitys on kuitenkin osa musiikkia. Sen pitäisi tukea soittajan fraseerausta. Jos musiikki kiihtyy, niin kiihtyy myös pulssi ja hengitys.

Tipi

-- -- --

Kisassa on mukana hyvin eri-ikäisiä soittajia. Ovatko arvostelukriteerit eri soittajille samat, vai onko nuoren soittajan "potentiaalilla"
painoarvoa enemmän kuin vanhemman kilpailijan?

Vastaus:
Kilpailun säännöissä annetun ikähaitarin sisällä ei pitäisi olla erilaisia painoarvoja nuorten tai vanhempien soittajien eduksi.

Tipi

-- -- --

Miksei kaikkien kilpailijoiden kaikkia esityksiä ole netissä? Kaikki esitykset kuitenkin ilmeisesti nauhoitetaan tai videoidaan, ja myöskään teknisesti ei olisi kovin vaativaa laittaa kaikkia esityksiä saataville. Rajoittaako kilpailuorganisaatio netissä olevan materiaalin määrää (jotta saataisiin myös paikan päälle yleisöä), vai onko kyse esityskorvauksista tai tekijänoikeuksista?

Vastaus:
Ymmärtääkseni keskeisin ongelma on juuri nuo tekijänoikeidet. Verkko on toiminta-alustana niin uusi kyseisille palveluille, että sopimuksia YLE:n ja tekijänoikeusjärjestöjen välillä ei kaikilta osin ole olemassa. Minulle on kerrottu että, tähän on kuitenkin tulossa muutoksia. Sääntöhän on siis, että jos säveltäjän kuolemasta on vähemmän kuin 70 vuotta pitää siitä maksaa korvauksia. Myöskin ilmeisesti ihan työtunteina koko materiaalin digitoiminen olisi huikea urakka ja se olisi viivyttänyt klippien julkaisua netissä huomattavasti. Kun nettisivuja suunniteltiin ennen kilpailua oli yhtenä päätavoitteena nimenomaan se, että video- ja audiomateriaalia pitäisi olla mahdollisimman paljon. Ja koska tekniikka on jo olemassa niin olen varma että, tulevaisuudessa saatamme seurata kilpailun kaikkia suorituksia livenä internetin välityksellä.

Tipi

-- -- --

Onko esiintymisjärjestyksellä suurikin merkitys? Onko ensimmäisenä tai viimeisenä erityisen hyvä tai huono soittaa?

Vastaus:
Olettaen, että valmistautuminen esiintymään milloin tahansa on onnistunut ja että kaikki tuntuu hyvältä juuri ennen kilpailujen alkua (arvontapäivänä), niin minun mielestä olisi vain mukava saada peli käyntiin ja ensimmäinen erä pois alta mahdollisimman pian. Sen sijaan, että joutuisi odottelemaan kolme kokonaista päivää. Odotellessa vääjäämättä rupeaa miettimään kaikenlaisia asioita, jotka häiritsevät keskittymistä. Joillakin saattaa myös olla vaikeuksia nukkua tällaisessa tilanteessa ja se voi taas vaikuttaa esitykseen.

Eroavaisuuksia kilpailijoiden välillä saattaa olla huikeasti esimerkiksi siinä, että onko parhaimmassa soittokunnossa klo 10.00 aamulla. Normaalistihan konsertit ovat illalla, jolloin lihakset ovat aivan eri tilassa kuin aamulla. Minulle esimerkiksi saattaa usein tuottaa vaikeuksia soittaa rentoutuneesti aamulla.

Näiden asioiden lisäksi esimerkiksi yleisön läsnäolo, tai siis sen puute, saattaa vaikuttaa esiintyjän tunnetilaan. Aamulla saattaa olla usein vähemmän yleisöä kuin myöhemmin illalla. Onhan aina mukavampi soittaa kunnon yleisölle joka toivottavasti myös nauttii esityksestä. Mutta oli tilanne mikä tahansa, oli sitten soittovuoro klo 3.00 aamuyöstä, niin kilpailu on kilpailu ja arvonta on suoritettu reilusti. Eli turhat spekuloinnit sikseen ja lavalle!

Tipi

-- -- --

Mitkä ovat kaikkein tärkeimmät ja arvostetuimmat sellokilpailut Suomessa ja muualla maailmassa? Ja ketkä ovat olleet niiden voittajia viime vuosina?

Vastaus:
Ohessa on listattuna neljä minun mielestäni tärkeintä kansainvälistä sellokilpailua tällä hetkellä, sekä ainoa kansallinen sellokilpailu Suomessa, Turun sellokilpailu. Luonnollisesti Paulon sellokilpailu kuuluu näiden tärkeiden kansainvälisten kilpailujen joukkoon. Mukaan olen listannut edellisten kilpailujen palkitut.

Tipi

Rostropovich Competition 2005, Paris
1. Marie-Elisabeth Hecker
2. Julian Steckel
3. Giorgi Kharadze

Pablo Casals Competition 2004, Kronberg
1. László Fenyö
2. Giorgi Kharadze
3. Julian Steckel

Grand Prix Emanuel Feuermann 2006, Kronberg
1. Danjulo Ishizaka
2. Gavriel Lipkind
3. Jing Zhao

ARD Music Competition 2005, München
1. Jing Zhao
2. Alexander Bouzlov
3. Alexander Chaushian

Paulon kansainvälinen sellokilpailu 2002, Helsinki
1. Enrico Bronzi
1. Rafal Kwiatkowski
2. Young-Hoon Song
3. (jaettu) Chui-Yee Lee ja Renaud Déjardin

Turun kansallinen sellokilpailu 2006, Turku
1. Samuli Peltonen
2. Johannes Rostamo
3. Tuomas Lehto.

Turun sellokilpailun voittajat 2006

-- -- --

Onko mahdollista saada jonkun asiantuntijan lyhyt selvitys sellon historiasta?

Vastaus:
Nämä tiedot ovat kaivettu wikipediasta ja yleisradion nettisivuilta. Hauskinta oli mielestäni kommentti, joka wikipedian sivulla ensimmäisenä tuli vastaan: "Tämä artikkeli käsittelee jousisoitinta. Espoon kauppakeskus Sellosta on erillinen artikkeli."

Selloa käytetään lähinnä länsimaisessa taidemusiikissa. Se on osa sinfoniaorkesteria, jousikvartettia ja pianotrioa sekä usein mukana myös muissa kamarimusiikkiryhmissä. Sellolle on sävelletty lukuisia konserttoja ja sonaatteja.

Sello oli todistettavasti olemassa vuonna 1546, jolloin raportoitiin sen olleen kolmikielinen, mutta viimeistään 1600-luvun alussa siitä tuli nelikielinen. Kielet viritetään kvintin etäisyydelle ja matalin kieli on nykyisin C (C-G-d-a). Mutta 1600-1700-luvuilla, ennen kaikkea Ranskassa, matalin sävel olikin B. Sello oli säestyssoitin, kunnes 1600-luvun lopun Italiassa Domenico Gabrielli alkoi säveltää soolokappaleita. Hänen lisäkseen Vivaldi ja Bach ihastuivat soittimen ääneen. Ohjelmiston yhtenä kulmakivenä onkin säilynyt Bachin kuusi sarjaa soolosellolle.

Domenico Gabrielli

Suurikokoiset soittimet olivat kömpelöitä, ja niitä käytettiin säestyssoittimina. Pienikokoisilla taas soitettiin soolokappaleita. Myös sello koki kokeiluja. 1700-luvun alussa oli runsaasti käytössä viisikielisiä instrumentteja. Ylimääräinen kieli oli e ja se sijoitettiin ylimmäiseksi. Samalla piti pienentää soittimen kokoa, jottei ylin kieli katkeaisi. Soittimen nimi oli violoncello piccolo. Tällaiselle soittimelle Bach sävelsi 6. sarjansa ja useassa Leipzigin ajan kantaatissa hän käytti tätä. Hän oli tavattoman kiinnostunut soitinrakentamisesta ja teki tiiviisti yhteistyötä leipzigilaisen rakentajan Johann Christian Hoffmannin kanssa. He kehittivät viola pomposa -nimisen soittimen, joka oli niin pienikokoinen sello, että sitä on voitu pitää myös käsivarrella. Saksin valtion lisäksi myös Tšekissä tuli pomposa muotiin. Kun gamba oli ylhäisön soitin, viulu, altto ja sello olivat taas alempien yhteiskuntakerrosten suosiossa, koska niiden ääni sopii hyvin tanssin säestämiseeen. Niitä oli lisäksi helpompi virittää ja kuljettaa.

Vaikka en voi kutsua itseni varsinaisesti asiantuntijaksi, niin toivottavasti vastaukseni on tarpeeksi kattava.

http://en.wikipedia.org/wiki/Cello
http://en.wikipedia.org/wiki/Domenico_Gabrielli
http://en.wikipedia.org/wiki/Johann_Sebastian_Bach
http://en.wikipedia.org/wiki/Cello_Suites_%28Bach%29
http://www.cello.org/

Tipi