ME: Michael Johnson (USA) 43,18 -99
Marita Koch (DDR) 47,60 -85

EE: Thomas Schönlebe (DDR) 44,33 -87
Marita Koch (DDR) 47,60 -85

SE: Markku Kukkoaho 45,49 -72
Riitta Salin 50,14 -74

Ateenan mitalistit
1. Jeremy Wariner (USA)
2. Otis Harris (USA)
3. Derrick Brew (USA)

1. Tonique Williams-Darling (BAH)
2. Ana Guevara (MEX)
3. Natalia Antjuh (RUS)

Osakan mitalistit
1. Jeremy Wariner (USA)
2. LaShawn Merritt (USA)
3. Angelo Taylor (USA)

1. Christine Ohuruogu (GBR)
2. Nicola Sanders (GBR)
3. Novlene Williams (JAM)

Antiikin ´dialulos`-juoksu (2x192,27m) on 400 metrin juoksun esi-isä. Nykyaikaisten olympialaisten alusta asti mukana olleen lajin matkan pituus oli alunperin kompromissi Britannian neljännesmailin ja Ranskan metrijärjestelmän välillä. Ratakierros oli sovittu mitta, mutta sen pituus vaihteli olympiastadionista riippuen. Vuonna 1928 matkan pituudeksi määriteltiin 400 metriä.

Tämäkin matka on ollut USA:n juhlaa. USA:n miehillä on 16 kultaa. Eurooppalaisilla on ollut alati vaikeuksia miesten 400 metrillä.

Naisten matkana se on ollut vuodesta 1964. Naisissa menestynein maa on Ranska kolmella kullalla.

Ehkä kuuluisin olympialaisista ratakierroksista on 1924 Pariisin kisa. Harras uskovainen skotti Eric Liddell ei halunnut kilpailla sunnuntaisin ja joutui vaihtamaan päämatkansa 100 metrin tilalle ratakierroksen, jonka hän yllättäen voitti. Hän on viimeinen eurooppalainen 400 metrin olympiavoittaja.

Suomalaiset ovat olleet kerran mitaleilla tällä matkalla. Melbournessa 1956 Voitto Hellsten jakoi pronssin Neuvostoliiton Ardalion Ignatjevin kanssa. Pirjo Häggman jäi Montrealissa 1976 pronssimitalista yhden sadasosan päähän.

Suomalaisnaisia on olympiakisojen ratakierroksella nähty viimeksi Moskovassa 1980 (Häggman) ja miehiä Montrealissa 1976 (Markku Kukkoaho ja Ossi Karttunen).

Lajitietoa

400 metrillä rata kierretään kerran. Juoksijat juoksevat koko matkan omalla radallaan. Radan leveys on 1,22 metriä.

Pekingissä juostaan alkuerät, välierät ja finaali.

400 metriä on mukana myös 10-ottelussa.