Ju-do on japania ja tarkoittaa joustavaa tai pehmeää tietä. Nimestään huolimatta judo on ainoa laji, jossa kuristaminen on sallittu ja kilpailijalla on lupa murtaa vastustajan käsi. Ju (pehmeä) viittaa ennen kaikkea siihen, että lajissa ei ole tarkoitus käyttää niinkään voimaa, vaan vastustajan vahvuuksien tuntemisen kautta päihittää hänet.

Judon keksijä Jigoro Kano valittiin 1909 ensimmäisenä japanilaisena KOK:n jäseneksi. Kano kehitti lajin 1880-luvulla jujitsusta (pehmeä tekniikka), joka on ikivanha samuraiden taistelulaji. Kano karsi lajista joitakin sen vaarallisimpia piirteitä ja loi judolle omat säännöt.

Itse laji otettiin kisojen ohjelmaan isäntien valitsemana Tokiossa 1964. Vuodesta 1972 judo on ollut pysyvästi ohjelmassa.

Naisten sarjat tulivat mukaan vuonna 1992. Sydneyssä kilpailtiin uudella sarjajaolla, jossa ylimpiä painorajoja on nostettu. Yhteensä painoluokkia on seitsemän sekä miehillä että naisilla.

Pekingin olympiakisojen judo- ja taekwondoturnaukset järjestetään kaupungin tiede- ja teknologia yliopiston (Science and Technologu University) hallissa. Katsojia halliin mahtuu 4000 ja se on rakennettu kisoja varten. Halli soveltuu myös muun muassa halliyleisurheiluun, joten olympiakisojen jälkeen siellä käydään hyvin monenlaisia kisoja.

Avoin luokka isojen judokoiden tanner

Alkuvuosina arvostetuin kilpailu oli avoin luokka. Judon perusarvojen mukaan taito on tärkeämpää kuin koko. Avoimen luokan merkitys kuitenkin väheni vuosien mittaan: iso hyvä judoka kun voitti aina pienen hyvän judokan, joten se tarjosi lähinnä vain raskaan sarjan judokoille mahdollisuuksia lisämitaleille. Luokka poistettiin kisojen ohjelmasta vuoden 1984 jälkeen.

Japanilaiset ovat hallinneet judoa, mutta myös ranskalaiset ja korealaiset judokat ovat yltäneet useasti mitaleille. Kotikisoissaan Tokiossa vuonna 1964 neljää kultaa odottaneet japanilaiset pettyivät pahan kerran, kun hollantilainen judoka yllätti viemällä arvostetuimman eli avoimen luokan mestaruuden.

Jigoro Kano esitteli judoa Suomessa ainoalla vierailullaan jo vuonna 1890.

Suomi ei ole toistaiseksi voittanut judossa olympiamitalia, vaikka suomalaisia judokoita on osallistunut kaikkiin olympiakisoihin Münchenistä 1972 lähtien. Kolme kertaa suomalainen on ollut sijoilla 7-8: Reino Fagerlund 1980 (60 kg), Jukka-Pekka Metsola 1980 (78 kg) ja Juha Salonen 1988 (yli 85 kg).

Kilpailusääntöjä

Miesten judo-ottelu kestää viisi ja naisten neljä minuuttia. Ipponin arvoinen suoritus (esim. laajakaarinen heitto tai 25 sekunnin sidonta) päättää ottelun. Kaksi waza-aria vastaa ipponia. Pienempiä arvosanoja ovat yuko ja koka.

Suoritukset eivät kumuloidu. Yksi yuko voittaa monta kokaa. Varoituksilla on vastaava arvoasteikko. Hansoku-make vastaa ipponia ja päättää ottelun. Tasan päättyneet ottelut ratkaistaan tuomariäänestyksellä. Tuomaristoon kuuluu päätuomari ja kaksi muuta tuomaria.

Judon kilpailujärjestelmä on omalaatuinen. Judokat jaetaan kahteen pooliin, joissa edetään pudotussysteemillä finaaliin saakka. Poolien voittajat ottelevat kullasta ja hopeasta.

Kummankin poolin kahdella parhaalle hävinneet jatkavat keräilyerissä. Poolien keräilyerien voittajat kohtaavat lopuksi pronssiottelussa toisen poolin loppuottelussa finalistille hävinneen judokan.

Molemmille pronssiotteluun selvinneille annetaan mitalit.

Urheilijakiintiö
386 urheilijaa, joista vähintään 217 miestä ja 147 naista

Sarjat
Miehet + 100 kg, 90-100 kg, 81-90 kg, 73-81 kg, 66-73 kg, 60-66 kg, - 60 kg
Naiset + 78 kg, 70-78 kg, 63-70 kg, 57-63 kg, 52-57 kg, 48-52 kg, – 48 kg

Lähde:
Suomen Urheilukirjaston tietopalvelu
Hämäläinen Karo: Ateenasta Ateenaan – Nykyaikaisten olympialaisten kesäkisat
http://noc.fi (Suomen olympiakomitea)
http://www.olympic.org/ (Kansainvälinen olympiakomitea)
http://en.beijing2008.cn/ (Kisojen virallinen sivusto)
www.wikipedia.org