ME: Jan Zelezny (CZE) 98,48 -96
Osleidys Menendez (CUB) 71,70 -05
EE: Jan Zelezny (CZE) 98,48 -96
Christina Obergföll (GER) 70,20 -07
SE: Aki Parviainen 93,09 -99
Paula Huhtaniemi 64,90 -03
Ateenan mitalistit
1. Andreas Thorkildsen (NOR)
2. Vadims Vasilevskis (LAT)
3. Sergei Makarov (RUS)
1. Osleidys Menendez (CUB
2. Steffi Nerius (GER)
3. Mirella Maniani-Tzelili (GRE)
Osakan mitalistit
1. Tero Pitkämäki (FIN)
2. Andreas Thorkildsen (NOR)
3. Breaux Greer (USA)
1. Barbora Spotakova (CZE)
2. Christina Obergföll (GER)
3. Steffi Nerius (GER)
Keihäs on ollut Suomen kuningas- ja kuningatarlaji. Suomen viimeisimmän keihään olympiakullan sai Heli Rantanen Atlantan keihäskisassa 1996. Kulta oli samalla Suomen naisten ensimmäinen yleisurheilun olympiakulta.
Suomi on voittanut keihäässä 23 mitalia, kun mikään muu maa ei ole voittanut seitsemää enempää. Keihäänheittoa on kuvattu sanoilla sisu, päättäväisyys ja raivo. Nämä sanat on helppo yhdistää moneen suomalaiseen heittäjään.
Keihäs tuli ohjelmaan Ateenan välikisoissa 1906. Varsinaisissa kisoissa se oli mukana jo Lontoossa 1908, jossa oli mukana tavallisen keihäänheiton lisäksi vapaan tyylin keihäskisa. Keskiotekilvassa heitettiin nykytyyliin, kun vapaan tyylin kisassa oli sallittu myös ote keihään peräpäästä.
Tukholmassa 1912 heitettiin molempien käsien kilpailu, jossa suomalaiset veivät kaikki mitalit. Naisten keihäänheitto tuli olympiaohjelmaan Los Angelesissa 1932.
Espanjalaiset kehittivät Melbournen kisojen alla vuonna 1956 ”barra vasca” – heittotyylin. Keihästä heitettiin kuten kiekkoa, pyörähdellen, ja keihäs saattoi lähteä mihin suuntaan tahansa. Tyylin vaarallisuus tajuttiin ajoissa ja se kiellettiin ennen olympialaisten alkua.
Lajin suurimpana legendana voidaan kuitenkin pitää Jan Železnýä (olympiakultaa 1992, 1996 ja 2000, hopeaa 1988). Jos Tapio Korjuksen viimeinen heitto Soulissa 1988 olisi kantanut 17 senttiä vähemmän, tšekki olisi nelinkertainen olympiavoittaja.
Moskovan olympialaisissa 1980 stadionin portit avautuivat jostakin kumman syystä joka kerta kun neuvostoliittolaisurheilija oli heittovuorossa. Porttien avaamisesta seurannut kantava vastatuuli ja mittamiesten pienet vilpit siivittivät neuvostoliittolaiset voittoon. Vastaavaa tapahtui myös kiekonheittokisassa.
Suomen huippuhetkiä
Julius Saaristo otti Suomen keihäshistorian ensimmäisen olympiavoiton molempien käsien kilpailussa 1912.
Keihäänheiton nelosvoitto Antwerpenissä 1920 (Jonni Myyrä – Urho Peltonen – Paavo Johansson – Julius Saaristo) on ainoa laatuaan Suomen olympiahistoriassa kaikki lajit huomioiden. Myyrä heitti kisassa side kädessään, koska sai verrytellessään yhdysvaltalaisen kisatoverinsa keihäästä kyynärvarteensa. Karsintojen ja finaalin välissä kädestä poistettiin ylimääräiset luunsirut.
Kolmoisvoiton Suomen keihäsmiehet ottivat Los Angelesissa 1932 (Matti Järvinen – Matti Sippala – Eino Penttilä) sekä molempien käsien kisassa Tukholmassa 1912 (Julius Saaristo – Väinö Siikaniemi – Urho Peltonen).
Kaisa Parviainen voitti hopeaa Lontoossa 1948, mikä oli Suomen naisurheilun ensimmäinen olympiamitali ylipäätään (pariluistelua lukuun ottamatta). Lisäksi Parviainen oli huipulla kiekonheitossa, pituushypyssä ja pesäpallossa. Hän inhosi julkisuutta ja urheilu-uransa loputtua katosi suuren yleisön tietoisuudesta. Hän kuoli vuonna 2002, mutta julkisuuteen tieto hänen kuolemastaan tuli vasta lähes vuotta myöhemmin.
Lisää keihäsmenestystä Suomen naiset saivat vasta 1980-luvulla. Tiina Lillak oli hopealla ja Tuula Laaksalo neljäs Los Angelesissa 1984.
Lajitietoa
Karsinnasta selviytyvät finaaliin kaikki karsintarajan ylittäneet tai 12 parasta, mikäli 12 karsintarajan ylittänyttä ei ole.
Karsintaraja päätetään karsintaa edeltävän päivän teknisessä kokouksessa. Nykyisin raja pyritään asettamaan niin kovaksi, ettei finaalissa ole yleensä 12 kilpailijaa enempää.
Kilpailussa käydään ensin kolme kierrosta, joiden jälkeen kahdeksan parasta heittävät vielä käännetyssä järjestyksessä kolme kierrosta.
Vauhtirata on vähimmillään 30 ja pisimmillään 36,5 metriä pitkä.
Kilpailijalla on suoritusluvan saatuaan yksi minuutti aikaa lähteä suoritukseensa. Tulokset mitataan sentin tarkkuudella. Mitta pyöristetään alaspäin lähimpään täyteen senttiin.
Jos kahdella tai useammalla kilpailijalla on sama tulos, keskinäisen järjestyksen ratkaisee toiseksi paras tulos ja tarvittaessa kolmanneksi paras jne.
Miesten keihäs painaa 0,8 kg ja naisten 0,6 kg.
Laji on mukana molemmissa otteluissa.