ME: Jonathan Edwards (GBR) 18,29 -95
Inessa Kravets (UKR) 15,50 -95
EE: Jonathan Edwards (GBR) 18,29 -95
Inessa Kravets (UKR) 15,50 -95
SE: Pertti Pousi 17,00 -68
Heli Koivula 14,39 -03
Ateenan mitalistit
1. Christian Olsson (SWE)
2. Marian Oprea (ROM)
3. Danila Burkenja (RUS)
1. Francoise Mbango Etone (CMR)
2. Hrysopiyi Devetzi (GRE)
3. Tatjana Lebedeva (RUS)
Osakan mitalistit
1. Nelson Evora (POR)
2. Jadel Gregorio (BRA)
3. Walter Davis (USA)
1. Yargelis Savigne (CUB)
2. Tatjana Lebedeva (RUS)
3. Hrysoplyi Devetzi (GRE)
Miesten ohjelmassa kolmiloikka on ollut kaikissa nykyaikaisissa olympialaisissa. Naisten kolmiloikka tuli ohjelmaan vasta Atlantassa 1996. Naisten kaikki mitalit ovat menneet itäisen Euroopan hyppääjille.
Kolmiloikan alkuperämaana pidetään Irlantia. Irlantilaissyntyiselle hyppääjälle meni myös olympiahistorian ensimmäinen loikkamestaruus. James Connolly tosin edusti USA:ta.
Connolly keskeytti Harvardissa opintonsa dekaanin vastustuksesta huolimatta ja matkusti Ateenaan. Kolmiloikka oli kisojen avauslaji, joten Connollysta tuli nykyaikaisten olympiakisojen ensimmäinen voittaja.
Lajin legenda on venäläinen Viktor Sanejev, joka voitti kolme kultaa ja otti vielä hopeaa 34-vuotiaana Moskovassa 1980. USA:n Meyer Prinstein on ainoana voittanut olympiakultaa sekä pituushypyssä että kolmiloikassa (kolmiloikka 1900 ja 1904, pituus 1904).
Suomi on saanut kolmiloikassa kolme mitalia. Tuojana kuitenkin on ollut yksi ja sama mies, Vilho Tuulos. Tamperelainen voitti kultaa Antwerpenissa 1920 ja otti sen jälkeen kaksi pronssia.
Suomalaisia loikkaajia ei ole nähty olympiatantereilla sitten Moskovan 1980, jolloin Olli Pousi osallistui kisoihin.
Lajitietoa
Karsinnasta selviytyvät finaaliin kaikki karsintarajan ylittäneet tai 12 parasta, mikäli 12 karsintarajan ylittänyttä ei ole.
Karsintaraja päätetään karsintaa edeltävän päivän teknisessä kokouksessa. Nykyisin raja pyritään asettamaan niin kovaksi, ettei finaalissa ole yleensä 12 kilpailijaa enempää.
Hyppääjän on ponnistettava tietyn rajan takaa. Jos hyppy on yliastuttu, tulosta ei hyväksytä. Kilpailussa käydään ensin kolme kierrosta, joiden jälkeen kahdeksan parasta hyppäävät vielä käännetyssä järjestyksessä kolme kierrosta.
Vauhtirata on 40 metriä pitkä ja 1,22 metriä leveä. Kolmiloikan ponnistuslankku on 20 cm leveä. Kilpailijalla on suoritusluvan saatuaan yksi minuutti aikaa lähteä suoritukseensa. Tulokset mitataan sentin tarkkuudella. Mitta pyöristetään alaspäin lähimpään täyteen senttiin.
Jos kahdella tai useammalla kilpailijalla on sama tulos, keskinäisen järjestyksen ratkaisee toiseksi paras tulos ja tarvittaessa kolmanneksi paras jne.
Hyppy on ennätyskelpoinen, mikäli myötätuulta ei ole 2 m/s enemmän. Kilpailutulokseksi kovempaankin myötäiseen hypätty tulos kuitenkin huomioidaan.