ME: Randy Barnes (USA) 23,12 -90
Natalja Lisovskaja (URS) 22,63 -87
EE: Ulf Timmermann (DDR) 23,06 -88
Natalia Lisovskaja (URS) 22,63 -87
SE: Reijo Ståhlberg 21,69 -79
Asta Ovaska 18,57 -89
Ateenan mitalistit
1. Juri Bilonog (UKR)
2. Adam Nelson (USA)
3. Joachim Olsen (DEN)
1. Yumileidi Cumba (CUB)
2. Nadine Kleinert (GER)
3. Svetlana Kriveljova (RUS)
Osakan mitalistit
1. Reese Hoffa (USA)
2. Adam Nelson (USA)
3. Andrei Mihnevitsh (BLR)
1. Valerie Vili (NZL)
2. Nadzeja Ostaptshuk (BLR)
3. Nadine Kleinert (GER)
Kuulaa on työnnetty olympialaisissa vuodesta 1896 lähtien. Tukholmassa 1912 ratkaistiin mestaruus myös molempien käsien yhteistuloksessa.
Kuulantyöntö on ollut yleisurheilun "doping-altteimpia" lajeja. Vuoden 1996 mitalisteista kaksi (Barnes, Bagatsh) ja 1992 palkintomiehistä kaikki kolme (Stulce, Doehring, Lyho) ovat jossain vaiheessa uraansa kärsineet kilpailukiellon.
Miesten kuulantyönnön mitalitilastoa hallitsee ylivoimaisesti Yhdysvallat. Vanhempien aikojen kuulamiehet menestyivät usein myös muissa heittolajeissa. Kuulan ja kiekon kultaa samoissa kisoissa ovat voittaneet Robert Garrett (1896), Martin Sheridan (välikisat 1906) ja Clarence Houser (1924), kaikki USA:sta.
Naisten kuulantyöntö tuli olympiaohjelmaan Lontoossa 1948. Itäisen Euroopan työntäjät ovat hallinneet lajia täysin. Suomen naisten kärkisaavutus on Meeri Saaren 8. sija vuodelta 1952.
Suomen ensimmäinen kuulan olympiavoittaja Ville Pörhölä (1920) sai 12 vuotta myöhemmin hopeaa moukarilla. ”Oitin kanuuna” Elmer Niklander varmisti Pörhölän jälkeen Suomen kaksoisvoiton 1920. Niklander rauhoitteli jänistystään ennen kilpailua juomalla pullon konjakkia.
Suomi oli lähellä olympiavoittoa jo Ateenan välikisoissa 1906, kun Verner Järvinen työnsi pisimmälle mutta tuli hylätyksi virheellisen tekniikan vuoksi. Sulo Bärlundin hopea Berliinistä 1936 oli Suomen viimeisin kuulantyönnön olympiamitali ennen Arsi Harjun täysosumaa Sydneyssä 2000. Harjun kulta on Suomen yleisurheilun viimeisin olympiamitali.
Lajitietoa
Karsinnasta selviytyvät finaaliin kaikki karsintarajan ylittäneet tai 12 parasta, mikäli 12 karsintarajan ylittänyttä ei ole.
Karsintaraja päätetään karsintaa edeltävän päivän teknisessä kokouksessa. Nykyisin raja pyritään asettamaan niin kovaksi, ettei finaalissa ole yleensä 12 kilpailijaa enempää.
Miesten kuula painaa 7,26 kg ja naisten 4 kg. Kuula työnnetään betonialustalta, joka on halkaisijaltaan 2,135 metriä. Työntörinki on 1,4-2,6 cm ympäröivää pintaa alempana. Ringin etureuna vahvistetaan lankulla, jonka leveys on 120-122 cm. Työntösektori avautuu ringin etureunasta 34,92 asteen kulmassa.
Kilpailussa käydään ensin kolme kierrosta, joiden jälkeen kahdeksan parasta työntävät vielä käännetyssä järjestyksessä kolme kierrosta.
Kilpailijalla on suoritusluvan saatuaan yksi minuutti aikaa lähteä suoritukseensa. Tulokset mitataan sentin tarkkuudella. Mitta pyöristetään alaspäin lähimpään täyteen senttiin.
Jos kahdella tai useammalla kilpailijalla on sama tulos, keskinäisen järjestyksen ratkaisee toiseksi paras tulos ja tarvittaessa kolmanneksi paras jne.
Laji on mukana molemmissa otteluissa.