ME: Haile Gebrselassie (ETH) 2.04,26 -07
Paula Radcliffe (GBR) 2.15,25 -03

EE: Benoit Zwierzchlewski (FRA) 2.06.36 -03
Antonio Pinto (ESP) 2.06.36 -00
Paula Radcliffe (GBR) 2.15,25 -03

SE: Janne Holmén 2.10.46 -08
Ritva Lemettinen 2.28.00 -95

Ateenan mitalistit
1. Stefano Baldini (ITA)
2. Mebrahtom Keflezighi (USA)
3. Vanderlei De Lima (BRA)

1. Mizuki Noguchi (JPN)
2. Catherine Ndereba (KEN)
3. Deena Kastor (USA)

Osakan mitalistit
1. Luke Kibet (KEN)
2. Mubarak Hassan Shami (QAT)
3. Viktor Röthlin (SUI)

1. Catherine Ndereba (KEN)
2. Zhou Chunxiu (CHN)
3. Reiko Tosa (JPN)

Maraton ei kuulunut antiikin olympialaisiin. Legenda maratonista juontaa kuitenkin juurensa antiikin Kreikkaan. Feidippes-nimisen sanansaattajan kerrotaan kulkeneen persialaissotien aikaan vuonna 490 eKr. Maratonin kaupungista Ateenaan.

Laji on ollut mukana moderneissa olympialaisissa alusta alkaen. Naisten maraton tuli lajiohjelmaan Los Angelesissa 1984.

Mistä sitten tarkka metrimäärä 42 195? Lontoon olympiakisoissa 1908 juoksun lähettäjäksi haluttiin Walesin prinsessa, ja hän halusi juoksijoiden lähtevän Windsorin linnan pihalta. Matkan pituudeksi saatiin näin 26,2 mailia eli 42 195 metriä. Tämä matka vakiintui maratonin pituudeksi kuitenkin vasta vuonna 1924.

Brittiläisten vaikutusvalta oli yleisurheilun sääntöasioissa vahva, ja kun IAAF vuonna 1921 Pariisin olympiakisojen lajiohjelmasta päättäessään halusi määritellä maratonin pituuden tarkasti, standardiksi tuli englantilaisten mittaama lukema.

Suomalaisia ja afrikkalaisia menestyjiä

Ensimmäinen suomalaismaratoonari oli Karl ”Kalle” Nieminen, joka sijoittui kymmenenneksi vuonna 1908 Lontoossa.

Suomalaiset maratoonarit olivat mitaleilla neljissä olympiakisoissa perättäin 1920–32. Hannes Kolehmainen voitti kultaa Antwerpenissä 1920 ja Albin Stenroos teki saman Pariisissa 1924. Martti Marttelin juoksi pronssia 1928, Armas Toivonen 1932.

Suomen viidestä maratonin olympiamitalista viimeisimmän toi Veikko Karvonen Melbournesta 1956 (pronssia).

Suomen miesmaratoonareilta on jäänyt vain kahdet kisat käymättä: Soul 1988 ja Sydney 2000. Sydneyssä ei ensimmäisen kerran nähty suomalaisnaisiakaan.

Maraton on ensimmäinen olympialaji, johon afrikkalaiset osallistuivat vuonna 1904. Samoissa kisoissa nähtiin olympiahistorian ehkä räikein huijausyritys, kun yhdysvaltalainen Fred Lorz hyppäsi kramppaavien jalkojensa takia toimitsijoiden autoon. 18 kilometrin kuluttua hän kuitenkin oli jälleen voimissaan ja päätti juosta maaliin.

Stadionilla ei automatkasta tiedetty ja Lorz palkittiin voittajana. Huijaus kuitenkin paljastui, ja Lorzille langetettiin elinikäinen kilpailukielto, joka kuitenkin kumoutui, ja Lorz voitti seuraavana vuonna Bostonin maratonin. Vuoden 1904 maratonin muidenkin osallistujien vaiheet kilpailun aikana olivat hyvin värikkäitä.

Ensimmäinen afrikkalainen olympiavoittaja oli Abebe Bikila vuonna 1960 Roomassa. Hän juoksi avojaloin koko maratonin. Bikilalla oli suomalainen valmentaja Onni Niskanen.