Painia pidetään vanhimpana kilpaurheilulajina, sillä jo 5000 vuotta sitten egyptiläiset piirsivät painijoita seinämaalauksiinsa ja sumerilaiset jo puolivuosituhatta aiemmin. Paini oli mukana antiikin olympialaisissa lähes niiden alusta asti. Pian painista tuli kisojen päälaji.
Paini on ollut olympialaisten ohjelmassa kaikissa kisoissa vuotta 1900 lukuun ottamatta. Kreikkalais-roomalainen paini tuli ohjelmaan 1896 ja vapaapaini 1904. Kuitenkin vasta vuonna 1920 molemmat lajit olivat yhtä aikaa kisaohjelmassa.
Naisten paini tekee Ateenassa 2004 ensiesiintymisensä olympiakisoissa, kuitenkin vain vapaa painina.
Painisäännöt ovat muuttuneet paljon vuosien aikana. Tukholmassa mitaliotteluilla ei ollut aikarajaa, ja Suomen Alpo Asikainen ja Viron Martin Klein painivatkin arvokisojen pisimmän ottelun 11 tuntia ja 40 minuuttia. Klein voitti lopulta arvostelutuomiolla.
Pekingin olympiakisojen painiareenana toimii 8500 katsojaa vetävä Kiinan maataloustieteellisen yliopiston halli (China Agriculture University Gymnasium).
Kaksi painilajia olympialaisissa
Painia on satoja erilaisia lajeja: islantilainen Glíma, sveitsiläinen Schwingen... Kilpailuissa kuitenkin painitaan pääasiassa kreikkalais-roomalaisessa painissa, vapaapainisssa, judopainissa ja sombo-painissa. Judo on omana lajinaan olympialaisissa. Sombo on yhdistelmä vapaapainia ja judoa, mutta se ei ole olympialaji.
Kreikkalais-roomalaisessa painissa kilpailijat saavat käyttää vain käsiään ja ylävartaloaan. Vapaapainissa käytössä ovat myös jalat ja vastustajaa saa ottaa kiinni myös alavartalosta.
Vapaapaini kehittyi 1900-luvun alussa USA:ssa ja Iso-Britanniassa alkuperäistä kreikkalais-roomalaista painia suositummaksi lajiksi. Vapaapaini oli hyvin suosittu näytöslaji, jota kaikki kansa sai seurata erilaisilla festivaaleilla ja juhlilla.
Kreikkalais-roomalaista painia on erityisesti viime vuosina hallinnut Venäjä. Vapaapainissa sen sijaan mitalit ovat jakautuneet yhteensä 17 maahan. Muita kovia painimaita ovat viime vuosina olleet Iran, Turkki, Mongolia ja Yhdysvallat.
Painin painoluokkien määrää on supistettu viime vuosina. Sydneyssä painoluokkien määrää supistettiin 10:stä 8:aan, ja Ateenassa jaetaan mitaleita enää seitsemässä miesten sarjassa. Naisten painissa painoluokkia on neljä.
Menestystä ja pitkiä mitaliputkia
Suomalaiset ovat jääneet ilman painimitalia olympialaisissa ainoastaan neljissä kisoissa 1960, 1964, 1968 ja 1992. Yhteensä Suomella on 27 kultaa, 28 hopeaa ja 28 pronssia painissa.
Suomi on voittanut kreikkalais-roomalaisessa painissa 19 kultaa, 21 hopeaa ja 19 pronssia. Vapaapainissa mitalisarja on 8–7–10. Viimeisen vapaan painimuodon mitalin on tuonut Jukka Rauhala, pronssia Los Angelesissa 1984.
Viimeisin mitali kreikkalais-roomalaisessa painissa on Marko Yli-Hannukselan hopeamitali Ateenassa 2004 74-kiloisissa.
Alkuvuosina osanottajien määrää ei rajoitettu. Tukholman kisoissa 1912 osallistui viiteen painoluokkaan yhteensä 37 suomalaista. Nykyinen osallistuja/maa/sarja otettiin käyttöön Amsterdamissa 1928. Suomalaisille rajoitus oli ongelmallinen, sillä kisoihin kelpaavia painijoita oli enemmän kuin tarpeeksi.
Verner Weckman oli kultamitalillaan nostamassa Suomea ”urheilukansojen” joukkoon Ateenan välikisoissa 1906. Mitali oli suomalaisten ensimmäinen olympiakulta kautta aikojen yhdessä kiekonheitossa saavutetun kullan kanssa. Vuonna 1908 Weckman voitti myös kultaa tuoden Suomelle ensimmäisen olympiavoiton virallisissa kisoissa.
Antwerpenissa vuonna 1920 paini finaalissa kohtasi kaksi suomalaista, Taavi Tamminen ja Emil Väre. Joukkueenjohto päätti, että vahvemman Tammisen kannattaisi hävitä, jotta Suomelle varmistettaisiin myös hopeamitali, josta painittiin vielä erikseen.
Tammiselle luvattiin, että hän saa kultamitalin Suomeen palattuaan ja että lehdistölle selitetään tapahtunut. Mitalia Tamminen ei heti saanut, mutta annettuaan närkästyneitä lausuntoja lehdistölle hän viimein sai kunniansa. Väreelle jäi ainakin diplomi voitosta, muusta ei ole tietoa.
Viisi painijaa on yltänyt mitaleille viisissä kisoissa. Yksi heistä on Eino Leino (1920-32). Kolme painijaa on voittanut kultaa molemmissa painimuodoissa: Kalle Anttila (1920-24), Ruotsin Ivar Johansson (1932-36) ja Viron Kristjan Palusalu (1936).
Kolmeen peräkkäiseen painikultaan samassa sarjassa on yltänyt vain Aleksandr Karelin (1988–96). Valkovenäläinen vapaapainija Aleksandr Medved on myös voittanut kultaa kolmissa peräkkäisissä kisoissa (1964–72), mutta välillä sarjaa vaihtaen.
Suomalaisista on Eino Leinon ohella pisimmän mitaliuran esittänyt Kustaa Pihlajamäki, joka voitti kaksi kultaa vapaapainissa 12 vuoden välein (1924–36). Serkkumies Hermanni voitti oman kultamitalinsa väliin jääneissä kisoissa (1932).
Melbournessa 1956 Kyösti Lehtonen ja Rauno Mäkinen voittivat molemmat kultamitalin samana päivänä – Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Paini Pekingissä
Ateenan olympiaturnaukseen osallistuu kuhunkin miesten luokkaan 20 painijaa, naisten luokkiin 12 painijaa. Yhteensä painijoita otetaan kisoihin korkeintaan 344. Painijat arvotaan 3–4 kilpailijan alkulohkoihin, joiden sisällä kaikki ottelevat kaikkia vastaan.
Kaksi neljän miehen lohkon voittajaa pääsee suoraan välieriin, neljä 3 miehen lohkon ykköstä painivat puolivälierät välierään pääsystä. Puolivälierien hävinneet ottelevat sijoista 5-6, välierien häviäjät pronssista.
Naisten turnauksessa alkulohkojen voittajat etenevät välieriin.
Poolien loppujärjestys tulee luokittelupisteistä seuraavasti:
Selkävoitto: voittajalle 4, hävinneelle 0 p.
10 pisteen voitto: häviäjä ei tehnyt suorituspisteitä: 4–0.
10 pisteen voitto: häviäjälläkin pisteitä: 4–1.
Pienempi pistevoitto: häviäjällä ei pisteitä: 3–0.
Pienempi pistevoitto: häviäjällä pisteitä: 3–1.
Otteluaika on 3 x 2 min, joista voittaakseen painijan on voitettava kaksi jaksoa. Jaksovoitot ovat näin joko 2-0 tai 2-1. Jakson voi voittaa pisteillä, ylivoimaisella piste-erolla eli kuuden pisteen erolla, laajakaarisella viiden pisteen heitolla tai kahdella kolmeen pisteen heitolla. Tasatilanteessa jakson voittaja määräytyy ensin sen perusteella, kumpi on saanut vähiten varoituksia. Tämän jälkeen sen perusteella, kumpi on tehnyt korkea-arvoisemman pistesuorituksen ja kolmanneksi sen perusteella, kumpi on tehnyt viimeisen pistesuorituksen. Ottelu päättyy ennen täyttä aikaa selätykseen, luovutukseen tai kolmanteen varoitukseen.
Kreikkalais-roomalaisessa painissa jakso koostuu yhden minuutin pystypainiosuudesta ja kahdesta 30 sekunnin mattopainiosuudesta, jotka alkavat kreikkalais-roomalaisen painin clinch-asennosta.
Vapaapainissa jakso koostuu yhdestä kahden minuutin pystypainiosuudesta. Mikäli jakso päättyy tilanteeseen 0-0, jatkuu ottelu vapaapainin clinch-asennosta ensimmäiseen suoritukseen asti tai maksimissaan 30 sekuntia.
Urheilijakiintiöt
Yhteensä 344, joista miehiä vähintään 266 ja naisia 64
Sarjat
Miehet vapaapaini 96-120 kg, 84-96 kg, 74-84 kg, 66-74 kg, 60-66 kg, 55-60 kg, - 55 kg
Naiset vapaapaini 63-72 kg, 55-63 kg, 48-55 kg, -48 kg
Miehet kreikkalais-roomalainen paini 96-120 kg, 84-96 kg, 74-84 kg, 66-74 kg, 60-66 kg, 55-60 kg, - 55 kg
Lähde:
Suomen Urheilukirjaston tietopalvelu
Hämäläinen Karo: Ateenasta Ateenaan – Nykyaikaisten olympialaisten kesäkisat
http://noc.fi (Suomen olympiakomitea)
http://www.olympic.org/ (Kansainvälinen olympiakomitea)
http://en.beijing2008.cn/ (Kisojen virallinen sivusto)
http://painiliitto.net