ME: Sergei Bubka (UKR) 614 -94
Jelena Isinbajeva (RUS) 504 -08
EE: Sergei Bubka (UKR) 614 -94
Jelena Isinbajeva (RUS) 501 -05
SE: Jani Lehtonen 582 -93
Minna Nikkanen 435 -07
Ateenan mitalistit
1. Timothy Mack (USA)
2. Toby Stevenson (USA)
3. Giuseppe Gibilisco (ITA)
1. Jelena Isinbajeva (RUS)
2. Svetlana Feofanova (RUS)
3. Anna Rogowska (POL)
Osakan mitalistit
1. Brad Walker (USA)
2. Romain Mesnil (FRA)
3. Danny Ecker (GER)
1. Jelena Isinbajeva (RUS)
2. Katerina Badurova (CZE)
3. Svetlana Feofanova (RUS)
USA:n hyppääjä voitti kultaa ennätykselliset 16 kertaa peräkkäin vuosina 1896-1968. Sen jälkeen voitto meni USA:han vasta vuonna 2000 Sydneyssä.
Legendaarisen Sergei Bubkan ainoaksi olympiamitaliksi jäi kulta Soulissa 1988. Vuonna 1992 Bubka jäi avauskorkeudessa ilman tulosta, 1996 hän luovutti loukkaannuttuaan karsinnassa.
Naisten seiväshyppy tuli olympialajiksi Sydneyssä 2000, ja ensimmäinen mestaruus matkasi sekin USA:han.
Suomalaishyppääjiä nähtiin olympiakilpailuissa joka kerta vuosina 1936–1996. Seiväs on näin yleisurheilulaji, jossa suomalaisilla on ollut pisin osanottoputki.
Suomalaismitalisteja on ollut kolme: Erkki Kataja voitti hopeaa 1948 Lontoossa ja Eelis Landström pronssia 1960 Roomassa. Landström oli aloitellut urheilu-uraansa kymmenottelijana, mutta siirtyi pian seiväshyppyyn.
Politiikassa sittemmin kunnostautunut Antti Kalliomäki oli lähellä kultamitalia 1976 Montrealissa, mutta sai lopulta hopeaa samalla tuloksella (550) kisan voittaneen Puolan Tadeusz Œlusarskin kanssa.
Lajitietoa
Karsinnasta selviytyvät finaaliin kaikki karsintarajan ylittäneet tai 12 parasta, mikäli 12 karsintarajan ylittänyttä ei ole.
Karsintaraja päätetään karsintaa edeltävän päivän teknisessä kokouksessa. Nykyisin raja pyritään asettamaan niin kovaksi, ettei finaalissa ole yleensä 12 kilpailijaa enempää.
Jokaisella kilpailijalla on kolme yritystä jokaisesta korkeudesta. Jos hän ei näillä onnistu, hänen kilpailunsa on ohitse. Halutessaan kilpailija voi jättää jonkin korkeuden kokonaan väliin, mutta hänen on tällöin ylitettävä joku seuraavista korkeuksista.
Vauhtirata on vähimmillään 40 metriä pitkä, mutta mahdollisuuksien mukaan pituus voi olla 45 metriä. Vauhtiradan leveys on 1,22 metriä. Hyppääjä voi asettaa riman vaakatasossa 0-80 sentin etäisyydelle seiväskuopan takareunasta oman halunsa mukaan.
Kilpailijalla on suoritusluvan saatuaan yksi minuutti aikaa lähteä suoritukseensa.
Kilpailijoiden järjestys tasakorkeudessa ratkaistaan seuraavasti.
1. Kilpailija, joka on ylittänyt kyseisen korkeuden vähimmällä yrityksillä, sijoittuu paremmin.
2. Jos tilanne on edelleen tasan, kilpailija, jolla on vähemmän pudotuksia koko kisassa, sijoittuu paremmin.
3. Jos kysymys on voitosta rima asetetaan viimeiseksi ylitettyyn korkeuteen, josta tasoissa olevilla on yksi ylimääräinen ylitys. Jos ratkaisua ei synny rimaa nostetaan 5 cm, jos kaikki ylittivät tai lasketaan 5 cm, jos kaikki pudottivat. Näin edeten kisalle haetaan voittaja. Muiden sijoitusten osalta sijoitus jaetaan.
Alun perin seiväs oli puuta, myöhemmin ensin bambua ja sitten metallia. Nykyään seipäät ovat komposiittirakenteisia ja sisältävät hiili- ja lasikuitua.
Laji on mukana myös 10-ottelussa.