1900 Pariisi, Ranska 14.5.-28.10.

- 24 osallistujamaata (Suomi ei mukana)
- 1225 urheilijaa (19 naista, 1206 miestä)
- 95 lajia
- 18 urheilumuotoa
- ei muita virallisia hakijakaupunkeja

Nykyaikaisen olympialiikkeen isä Piere de Coubert sai tahtonsa läpi, kun olympiakisat järjestettiin ensimmäistä kertaa Kreikan ulkopuolella. Olympiakisat järjestettiin Pariisissa osana maailmannäyttelyä, minkä vuoksi ne ajoittuivat lähes puolen vuoden ajalle ja olivat jäädä Eiffel-tornin ja muiden tapahtumien varjoon. Jopa mitaleissa luki etupuolella "Pariisin maailmannäyttely 1900" ja vasta mitalin takapuolella mainittiin olympiakisoissa.

Paroni Pierre de Coubertinin vastustuksesta huolimatta naiset pääsivät mukaan kilpailuihin, mutta heille oli erilliset sarjat vain kroketissa, golfissa ja tenniksessä.

Ensimmäinen naisvoittaja olympiakisoissa oli skotlantilainen tennispelaaja Charlotte Cooper.

Yhdysvaltoja edustanut Alvin Kraenzlein teki kisoissa yhä rikkomattoman ennätyksen: hän voitti peräti neljä yleisurheilumestaruutta. Saksalaissyntyinen Kraenzlein voitti 60 metrin juoksun, 110 ja 200 metrin aitamatkat sekä pituushypyn.

Tiesitkö että...

... Kisojen lajeihin kuuluivat urheilulajien lisäksi myös muun muassa hengenpelastus, ilmapallopurjehdus, kalastuskilpailu ja vuorikiipeily.

... pituushypyn viimeiset kaksi kierrosta käytiin sunnuntaina, minkä vuoksi uskonnollisesti sitoutuneet urheilijat joutuivat jättämään ne väliin. Yksi näistä oli kisaa ensimmäisen kierroksen jälkeen johtanut yhdysvaltaismetodisti Alvin Kraenzlein. Kraenzlein oli sopinut hopeamitalisti Meyer Prinsteinin kanssa, etteivät osallistu finaaliin ja eräiden tietojen mukaan kiivastui kuultuaan Prinsteinin osallistuneen sittenkin niin, että löi tätä kasvoihin. Kraenzlein voitti kisan kuitenkin sentillä.

... Yhdysvaltalainen Ray Ewry voitti kisoissa saman päivän aikana vauhdittoman pituuden, vauhdittoman kolmiloikan ja vauhdittoman korkeuden.

... Kisoissa nähtiin kaikkien aikojen nuorin olympiavoittaja, kun hollantilainen soutukaksikko tarvitsi yllättäen uuden perämiehen ja he valitsivat tuntemattoman ranskalaispojan tehtävään. Poika osallistui myös voittoseremoniaan, mutta tämän jälkeen hän katosi. Kukaan ei vuosien etsintöjenkään jälkeen ole pystynyt kertomaan, kuka tämä poika oli ja minkä ikäinen hän oli. Pojan arvioidaan olleen 7-12-vuotias.

... Muun muassa poolossa, purjehduksessa, yleisurheilussa ja tenniksessä joukkueet saivat käyttää kokoonpanoissaan myös muiden maiden urheilijoita.

... Kisojen lajina oli muun muassa kroketti, jossa tosin osallistujina oli vain ranskalaisia pelaajia. Krokettia seurasi kisojen aikana vain yksi lipun ostanut katsoja, joka sattui olemaan varta vasten tätä lajia kisoihin seuraamaan matkannut englantilainen.

... Voimistelu oli hieman erilaista Pariisin kisoissa kuin nykypäivänä. Voittaakseen moniottelun olympiakultaa urheilijan piti onnistua 16 eri lajissa eri telineillä. Tällaisia lajeja olivat muun muassa 50 kilon painoisen kiven nostaminen ja köydellä kiipeäminen.

... Maratonilla nähtiin epäurheilijamainen episodi, kun kisaa johtanut ruotsalaisjuoksija Ernst Fast ohjattiin "vahingossa" väärälle reitille, jolloin matkan voittoon kirmasi Ranskan Michel Théaton. Maratonmatkan pituus oli tuolloin 40 260 metriä.

... Kisojen mitalirohmu oli ranska, joka voitti peräti sata mitalia. Yhdysvallat oli toinen 47 mitalillaan.

YLE