Luonnonmullistukset herättävät ihmiset lahjoittamaan rahaa. Mutta mitä on arjen hyväntekeväisyys? Siitä kertomassa on SPR:n järjestösuunnittelija Outi Oinonen Jyväskylästä.

Outi on ollut palkkatyössä Jyväskylän Punaisessa ristissä jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Siellä hän vastaa keräystoiminnasta. - Vuosien varrella tästä on tullut muutakin kuin työpaikka. Se on myös eräänlainen elämäntapa, työtä täytyy tehdä sydämellä, koska mukana on iso joukko vapaa-ehtoisia. Meidän alueella 4 000 vapaaehtoista tekee keräystoimintaa ja muuta.

Tapoja tehdä hyväntekeväisyyttä on paljon sekä SPR:llä että muilla järjestöillä. Aina ei tarvita isoja järjestöjä vaan pienikin voi tehdä osansa. Pienistä teoista tulee isot virrat. Lipaskeräys on yksi tapa. SPR:llä lipaskeräystä on tehty jo 26 vuotta. Se ei ole mitenkään vanhentunut asia, vaan se tuottaa merkittävän summan rahaa katastrofirahastoon.

Mutta uudet keräystavat ovat nousussa. - Me näytämme vihreää valoa liput liehuen eli tosi hienoa, että ihmiset tekevät erilaisia asioita. Juuri kertaluontoiset osallistumismuodot ovat kasvaneet. Eli joku "poppoo" kokoontuu ja keksitään jotain rahaa tuottavaa, ja päätetään, mihin se käytetään. Se on hieno asia. Kaikki osallistuminen ja itse tekeminen on varmasti kasvussa, sanoo Outi Oinonen.

Lesken ropo

Kirkkososiologi Anne Birgitta Yeungin mukaan sanonta "lesken ropo" pitää yhä paikkansa. Eli hyväntekeväisyyttä pyörittävät vähävaraiset ikääntyvät naiset. Myös Outi Oinonen on osaltaan samaa mieltä.
- Mutta voimakkaana uutena ryhmänä tulevat nuoret. Vuosi sitten Punainen Risti aloitti ns. feissauksen. Monet ovat nähneet tätä toimintaa ainakin Helsingissä. Asemalla ja Kolmen sepän patsaalla on opiskelijoita, jotka tarjoavat valtakirjan kirjoittamista. Näin hankitaan Punaiselle Ristille säännöllisiä kuukausilahjoittajia. Näistä valtaosa on nuoria ihmisiä, opiskelijoita. Vuoden aikana säännöllisiä lahjoittajia on saatu 14 000, joka on merkittävä määrä. Yksi lahjoitus on keskimäärin vajaat 10 euroa, ja se tulee kerran kuussa.

Onko hyväntekeväisyydessä mukana miehiä? - Varmaan juhlien järjestely sopii naisille paremmin. Mutta kyllä meillä on lukuisia puuhakkaita miehiä keräysjohtajina, jotka organisoivat paikkakunnillaan keräyksiä ja vaikuttavat tulokseen. Lopuksi pitää muistella yhtä opiskelijapoikaa, jonka näin Nälkäpäiväkeräyksessä. Hän sanoi, ettei hänellä ole kuin 50 senttiä, ja näytti kukkaroaan, "mutta mä annan tämän." Siinä oli todellista antamisen iloa. Hän antoi kaikkensa, kertoo Outi.