60- vuotias liikuntagerontologian professori, Harri Suominen Jyväskylästä on veteraaniurheiluaktiivi. Liikuntaa hän on harrastanut koko ikänsä, mutta viimeaikoina harrastus on tullut tavoitteellisemmaksi.

Suominen on osallistunut jo useisiin kansainvälisiin arvokisoihin, joista saaliina on mm. halliviisiottelun maailmanmestaruus vuodelta 2006.

Koskaan ei myöhäistä aloittaa

Kypsän iän kilpaliikunnan epäilijöille Suominen sanoo, että riippuu tietysti paljon siitä, mitä lajeja päättää ryhtyä harrastamaan. - Jos ajatellaan kilpaurheilua ja niitä lajeja, joita minä harrastan, niin aloittaminen saattaa olla hankalaa, ellei ole koskaan mitään semmoista tehnyt, toteaa Suominen. Yleisurheilusta löytyy kuitenkin helpompiakin lajeja, joita voi alkaa harjoitella myös vanhempana, esimerkiksi erilaisia heittolajeja, kävely, hyppy, juoksu ilman aitoja yms.

Mahdollisuuksia on, sanoo Harri Suominen ja muistuttaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa, vaikka ei olisi aiemmin liikuntaa harrastanutkaan.
Aina liikuntaan sisältyy vaaratekijöitä, mutta jos on terve ja malttaa aloittaa rauhallisesti, niin loukkaantumisen riski on tietenkin pienempi, kertoo Suominen.

Säännöllinen harjoittelu

Suomisen viikoittainen harjoitusohjelma koostuu viidestä harjoituskerrasta; kaksi kertaa viikossa lajiharjoittelua sisähallissa, kaksi kertaa kuntosaliharjoittelua ja kerran viikossa kunnon hiihtolenkki. Siinä on menoa professorin päivätyön lisäksi. Hän kertookin, että aika on otettava illasta, vaikka työ Liikuntatieteen laitoksella usein liippaa läheltä harrastusta.

Perinteistä urheiluhenkeä

Dopingkohuja tai – käryjä ei juuri veteraanikentiltä ole kuulunut. Urheilijoita testataan äärimmäisen harvoin, lähinnä kansainvälisissä kisoissa ja vaikka jokunen käry on käynyt, niin veteraaniurheilusta voitaneen puhua puhtaana urheiluna. Harri Suominen sanookin, että näissä kilpailuissa on sitä vanhaa urheiluhenkeä. Sitä, millaista sen itse aina kuvitteli olevan nuorempana. Veteraanikisoissa on sitä tunnelmaa, joka on jo kadonnut ammattilaiskentiltä.

Nuoruutta etsimässä?

Miksi sitten kuusikymppinen mies harrastaa yleisurheilua miltei ammattimaisesti? Se tarjoaa haasteita, se on mielenkiintoista ja kyllä sitä voi terveydellään perustella, toteaa Harri Suominen. Hän muistuttaa myös, että terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen on siellä taustalla. – Ei sitä varmaan helposti myönnä itselleen, mutta ehkä siinä jollakin tavalla on mielessä se, että ei haluaisi, että kaikki muuttuu niin nopeasti. Haluaisi jollakin tavalla säilyttää sen tämän hetkisen kuntonsa ja ehkä olemuksensa muutenkin, toteaa Harri Suominen lopuksi.

Esa Viherä / PRIIMA