Milloin olet kirjoittanut viimeksi kirjeen? Tai edes postikortin? Käsinkirjoittamisen taito on tainnut unohtua. Joutuisikohan posti palkkaamaan lisää kiireapulaisia, jos me innostuisimme kirjoittamaan kaikki ensi viikonloppuna yhden kirjeen ystävällemme? Siihen joutuisi kirjoittamaan yli 160 merkkiä, joten pystyisimmekö moiseen suoritukseen?
En todellakaan muista
En todellakaan muista milloin olisin viimeksi kirjoittanut kirjeen. Postikortteja lomamatkoiltakin on tullut hyvin harvoin lähetettyä. Minulla on vintillä vanhoja kenkälaatikoita, missä on kirjeitä 70-luvulta. Silloinhan oli kirjeenvaihtotovereita jopa ulkomailtakin. Niiden osoitteita sai ostaa ja sitten sitä kirjoiteltiin hyvällä englanninkielellä ja oltiin niin kansainvälisiä.
Kirje oli todella intiimi ja henkilökohtainen. Kirjettä kuljetettiin muutama päivä koulurepussa ja sitä luettiin välitunnilla. Kirjeensaamisesta osattiin olla ylpeitä. Kirjeitse minäkin ukkoni kanssa kuukausia vaihdoimme kuulumisia ja kerroimme tunteistamme toisillemme. Eli kerran viikossa ehti tunteiden vuodatukset perille. Nyt asia on jo parissa päivässä vanhentunut.
Olisikohan paperikaupassa vielä kirjelehtiöitä?
Kirjeen saaminen on aina
Kirjeen saaminen on aina yhtä suuri ilo. Tekstiviesti on katoavaa, henkilökohtainen kirje ei. Kirjeen kirjoittamiseen on uhrattu aikaa enemmän kuin pieni joutohetki kahvilassa. Meidän perheessä on laatikoittain kirjeitä tallessa. Ne ovat todellisia ajan ja oman historian kuvauksia.
On vähän huvittavaa itse
On vähän huvittavaa itse jatkaa itse aloittamaansa keskustelua. Teen sen kuitenkin. Aikani kuluksi.
Luin paikallislehdestä mielenkiintoisen artikkelin koululaisten kirjeenkirjoittamisesta. Opettaja oli kysynyt moniko 7-luokkalaisista on kirjoittanut eläissään yhtään kirjettä. Sähköpostia ei hyväksytty vastaukseksi. 18 oppilaan luokassa oli noussut 3 kättä. Yksi oli kirjoittanut mummolle sairaalaan, toinen sukulaiselleen Afrikkaan ja kolmannella oli ihan oikea perinteinen kirjeenvaihtokaveri.
15 oppilasta ei ollut koskaan kirjoittanut kirjettä. Äidinkielen opettaja oli antanut kaikille tehtäväksi kirjoittaa kolme kirjettä. Yksi Pääministerille, toinen mummolle/tai jollekin sukulaiselle ja kolmas omalle kaverille.
Suurin osa ei ollut osannut tehdä mitään ilman ohjausta. Miten kirje aloitetaan? Miten kirje jäsennetään? Mitä kirjeeseen pitää kirjoittaa?
Yhden pojan kommentti oli hauska. Tekstariin riittää asiaa, sähköpostikin voi olla 10 riviä pitkä, mutta kirjeen on oltava pitkä, muuten se näyttää pahalta.